Kouluvalmennus, valmentaja: Pihla
Kun saavuin maneesiin, näin heti ensimmäiseksi valmennettavan parivaljakkoni ja jäin hetkeksi ihmettelemään valkoisen jättiläisen suurta kokoa. Emilie oli jo ratsastanut alkukäynnit ja aloittanut verkkaravailun, joten käskin ratsukkoa tekemään kumpaankin päätyyn ison pääty-ympyrän sekä pitkien sivujen keskelle käyntiin siirtymiset neljän askeleen ajaksi. Ratsukko näytti toimivan oikein hyvin, eikä Emiliellä ollut pienintäkään ongelmaa jättiläisaskelten mukaisen kevennyksen suhteen. Kun tehtävä näytti sujuvan oikein mainiosti, korvasin käyntiin siirtymiset peruutuksella, josta piti lähteä suoraan ravia. Tämäkään ei tuottanut erityisemmin ongelmia, vaikka jouduin kerran korjaamaan Emilien kevennyksen. Muutaman kierroksen uraa kierreltyään Bea sai päähänsä pysähtyä kesken tehtävää, syyttä suotta. Emilie kuitenkin kannusti suurikokoisen hevosen takaisin raviin ja jatkoi tehtävää vielä kahden kierroksen ajan, kunnes tuumasin, että olisi hyvä aloittaa seuraava harjoitus.
”Hyvin menee. Tänään työstetään laukkaa ympyrällä ja kolmikaarisella kiemurauralla. Aloitetaan sillä, että laukkaatte ensin kaksi kierrosta lämmittelyksi, jonka jälkeen vielä ympyrän katsomon päätyyn. Ympyrältä kolmikaarinen kiemuraura toiseen päätyyn ja sitten takaisin raviin”, kerroin valmennettavilleni tehtävän annon mahdollisimman selkeästi. Kimo shirenhevonen nosti kauniin laukkansa helposti Emilien avuista ja lähti harjoittelemaan suhteellisen haastavaa tehtävää. Onneksi maneesi oli isokokoinen, sillä muuten niin suuri hevonen isoilla askeleillansa ei olisi mahtunut suorittamaan antamaani tehtävää.
Kahden laukkakierroksen jälkeen muistutin Emilietä tekemään puolipidätteen ja kokoamaan hevosta hieman ennen ympyrää. Ympyrä sujui muuten hyvin, mutta Bea puski koko ajan ulospäin; pyysin ratsastajaa toistamaan ympyrän, ennen kuin hän siirtyisi kolmikaariselle. Seuraava ympyrä onnistui ja kolmikaarinenkin sujahti ohitse hyvin suoritettuna. Kehotin Emilietä kuitenkin antamaan avut hiukan aikaisemmin ja selkeämmin, ettei Bealle tulisi epävarma olo. Niin iso hevonen tarvitsi tilaa liikkuakseen. Parin toiston jälkeen katsahdettuani kelloa, totesin olevan loppuravien aika. Pyysin ratsastajaa antamaan vähän enemmän ohjaa, jotta Bea saisi venytettyä kaulaansa. Kimo hevonen oli suoriutunut tänään hienosti.
Kouluvalmennus, valmentaja: Julle
Alkuverryttelyt Emilie ja Bea saivat taas ottaa itsenäisesti. Sen jälkeen pyysin ratsukkoa siirtymään pääty-ympyrälle. Keskityimme nyt siihen että saimme Bean kulkemaan rehellisessä peräänannossa ja hyvään taivutukseen. Peräänanto ei ollut kovin vaikea saada, mutta taivutuksessa saimmekin tehdä vähän työtä. Bean piti pysyä nätissä taivutuksessa vaikka Emilie laski sisäohjan pitkäksi. Kun tämä onnistui, siirryimme tekemään samaa tehtävää laukassa. Laukassa taivuttaminen tuntuikin olevan Bealle paljon helpompaa ja se pysyi hyvin taivutuksessa vaikka sisäohja olikin pitkä. Seuraavaksi teimme vielä vähän väistöjä ravissa, niin että piti väistää keskihalkaisijalta uralle ja heti suoristuksen jälkeen nostaa laukka. Aluksi Bea nosti muutaman kerran vähän epäröiden laukan, joka johtui hieman huonosta suoristuksesta. Kun suoristus oli kunnossa, laukkakin nousi hyvin. Tämän tehtävän jälkeen ratsukko saikin ottaa loppuverkat.
Kouluvalmennus, valmentaja: Julle
Alkuverryttelyt Bea ja Emilie saivat ottaa itsenäisesti. Sen jälkeen treenasimme käyntiä. Ensiksi vähän keskikäyntiin siirtymistä ja kun se sujui ongelmitta, lisättyä käyntiä. Muutaman kerran muistutin Emilietä siitä ettei päästäisi ohjia ihan kokonaan tuntumalta, jolloin Bea lähti helposti vetämään päätä kohti maata. Seuraavaksi pyysin ottamaan laukkaa, jossa treenasimme keskilaukkaa sekä huolellisia kulmia. Bea oikoi helposti hieman kulmissa, joten lähdimme korjaamaan sitä ongelmaa. Emilien piti tehdä paljon pieniä puolipidätteitä ja olla sisäpohkeen kanssa tiukkana, jolloin Bea meni nätisti kulmatkin. Tämän jälkeen vielä siirryimme raviin ja otimme takaosan väistätystä ympyrällä. Tämä osottautuikin yllättävän hankalaksi tehtäväksi, sillä Bea ei millään tuntunut ymmärtävän Emilien apuja. Kun myös väistättäminen onnistui, annoin ratsukolle luvan ottaa loppuverryttelyt.
Kouluvalmennus, valmentaja: Julle
Alkuverkoiksi otimme siirtymisiä. Bea oli mukavan eteenpäin pyrkivä ja lähti hyvin pienistäkin avuista eteenpäin mutta myös hidasti hyvin. Alkuverkkojen jälkeen siirryttiin kahdeksikolle työskentelemään. Lävistäjä-osuuksilla piti ratsastaa temmonlisäystä ja ympyrä-osuuksilla hidastaa harjoitusraviin ja taivutella kunnolla. Tempon muutokset sujuivat oikein kivasti, taivutuksissa jouduin muistuttamaan Emilietä muutaman kerran pitämään ulko-ohjan tuntumalla. Kun tämä tehtävä sujui hyvin, vaihdettiin askellajia. Nyt koko kahdeksikko piti ottaa laukalla ja keskellä vaihtaa ravin kautta laukka. Ratsukon meno ei ollut ollenkaan hassumpaa, ainoastaan laukan vaihdossa tuli vähän ongelmia. Emilie lähti helposti hätäilemään uuden laukan nostamisessa, jolloin raviin siirtyminen oli huono ja uusi laukka myös melkoista räpellystä. Kun tämä ongelma oli korjattu, meno oli hyvän näköistä. Käskinkin sitten ottaa loppuravit kunnolla eteen-alas.
Kouluvalmennus, valmentaja: Jasu
Ratsukko oli jo ehtinyt aloittaa alkuverryttelyn kun saavuin paikalle. Kehotin Emilietä ottamaan Bean kanssa voltteja käynnissä ja kerroin, että temmon pitäisi pysyä samana koko voltin ajan. Ratsukko sai tehtävän onnistumaan hyvin, joten pyysin tekemään samaa myös ravissa. Nyt Bean vauhti hidastui voltilla ja neuvoin Emilietä korjaamaan tilanteen. Muutamien volttien jälkeen homma alkoi näyttää hyvältä. Pyysin ratsukkoa jatkamaan käynnissä ja ottamaan jokaiselle pitkälle sivulle keskikäyntiä, joka sujuikin heiltä mallikkaasti. Kehotin Emilietä nostamaan ravin ja ottamaan temmonlisäystä ravissa. Kun tehtävä alkoi sujumaan, pyysin ratsukkoa ottamaan pitkille sivuille keskiravia. Seuraavana ohjeistin Emilietä kääntämään Bean keskiympyrälle ja nostamaan laukan, johon tamma reagoikin yllättävän nopeasti. Kehotin Emilietä vielä ottamaan ympyrällä keskilaukkaa, jonka jälkeen aloimme lopetella valmennusta ja jätin ratsukon suorittamaan loppuverryttelyt itsenäisesti.
Kouluvalmennus, valmentaja: flame
Emilie tuli jälleen isokokoisen tammansa kanssa kouluvalmennukseen. Pyysin häntä lämmittelemään ratsunsa valmiiksi ja minä siirryin hakemaan tötteröitä, joita asetin riviin pitkälle sivulle. Tarkkailin tamman liikkeitä ja opastin Emilietä pitämään pohkeensa hieman lähempänä tamman kylkiä, kuitenkaan puristamatta ilman syytä. Emilie sai näin paremman ryhdin myös istuntaansa ja tamma rentoutui hänen allaan. Siirryimme tötteröiden viereen, oli pujottelun vuoro. Olin laittanut tötteröt lähelle toisiaan, jotta kääntäminen olisi hieman haastavampaa. Painotin Emilielle pohkeiden merkitystä tässä tehtävässä ja istunnasta. Emilie katsoi hyvin mihin oli menossa ja Bea teki parhaansa. Tamma kääntyi oikein mallikkaan näköisenä, eikä missään vaiheessa näyttänyt siltä, ettei tamma olisi kuulolla. Jatkoimme ympyrää ravissa. Tamma oli nyt erittäin hyvin kuulolla, joten kokeilimme pienentää ja suurentaa ympyrää. Välillä Bea väisti erittäin jyrkästi, joten opastin Emilieta käyttämään vähemmän apuja ja ohjaavan tammaa enemmän istunnallaan, kun se on niin herkkä avuille. Pian tämäkin sujui hyvin ja ratsukko sai nostaa laukan. Laukka pyöri kauniisti ja tasaisesti, Emilie piti hyvin tasaisen tuntuman tamman suuhun. Bea astui hyvin alleen ja kuunteli Emilien jokaista pientä apua. Tämän takia oli myös erittäin tärkeää, että Emilie muisti istua hiljaa selässä. Laukkojen jälkeen annoimme Bean hengähtää tekemällä vielä parit väistöt kumpaankin suuntaan. Nämä sujuivat hyvin, tamma ei yrittänyt väistää liian jyrkästi tai ennakoida, vaan odotti Emilien apuja. Bea sai ravata loppuravit hieman pidemmillä ohjilla, venyttäen kaulaansa ja jäähdytimme hevosen. Hyvin meni!
Kouluvalmennus, valmentaja: flame
Emilie tuli ensimmäistä kertaa valmennukseeni isokokoisen shiretammansa Bean kanssa. Pyysin Emilietä alkulämmittelemään itsenäisesti, jotta saisin paremman kuvan siitä, miten ratsukko yhdessä toimii. Tamma näytti toimivan kuin unelma, sen ravitahti oli tasaista ja Emilie istui oikein nätisti satulassa, käyttäen pieniä apuja.
Alkuverryttelyn jälkeen pyysin ratsukkoa jäämään isolle pääty-ympyrälle. Keskityimme siihen, että Bea polkee käynnissä kunnolla alleen ja liikkuu rennosti, samalla kun pyysin Emilietä hieman suoristamaan ylävartaloaan. Taivuttelimme tammaa ensin molempiin suuntiin ja alkukankeuden jälkeen Emilie sai Bean kulkemaan mallikkaasti. Siirryimme tekemään pohkeenväistöä niin, että Emilie ratsasti keskihalkaisialle, suoristi Bean ja jatkoi sitten takaisin uralle pohkeenväistössä, vuorotellen molempiin suuntiin. Ensimmäiset väistöt sujuivat hienosti, mutta sitten Bea alkoi turhan paljon ennakoimaan tehtävää. Pyysin Emilietä tulemaan suoraan pitempään ennen väistöjä. Emilie sai tehdä töitä pitääkseen koko hevosen suorana, mutta Bea näytti olevan sen verran miellyttämisenhaluinen, että se nopeasti palasi takaisin kuuntelemaan Emilien jokaista pientä käskyä. Siirryimme työstämään laukkaa ja haimme siinä rentoa, tasaista laukkaa. Laukannostot sujuivat hienosti ja Emilien kannustuksesta myös laukka pyöri hienosti molempiin suuntiin. Tähän oli hyvä lopettaa tältä päivältä, siirryimme loppuraveihin, missä Bea sai hakeutua rennompaan muotoon ja pyysin Emilietä jäähdyttelemään hevostaan. Oikein mukava tamma!
Kouluvalmennus, valmentaja: Norpatar
Edellisestä valmennuksesta ei ole kauaa, joten pääsimme jatkamaan siitä mihin jäimme. Alkuverryttelyssä teimme samoja asioita, kuin viime valmennuksen loppupäässä eli nostoja, väistöjä ja siirtymisiä. Verryttelyn jälkeen siirryimme työstämään enemmän laukkaa kuin viimeksi. Pääsimme tekemään hiukan tempon vaihteluita ja etenkin keskilaukassa tamma meinasi nousta pois kuolaintuntumalta. Työstimme hetken tasaista tuntumaa ja neuvoin Emilieä olemaan aivan hiljaa laukassa käden kanssa ja tehdä tarvittavat kontrolli/huomio puolipidätteet pelkällä istunnalla. Rautaiset vatsalihakset ja hyvä reisilihakset tulivat nyt todelliseen testiin. Neuvoin myös kuinka saa pohkeet pysymään kuin liimattu tamman kyljissä, kuitenkaan puristamatta. Kun Emilie istui kuin tatti mukautuen juuri riittävästi tamman liikkeisiin, joihin on nyt tullut aika mukavasti särmää. Enään ei pelkästään jalat lennä ylös ja eteen, vaan ne napauttavat tiukasti vauhtia maasta. Laukkakin oli helpompi työstää, mutta edelleen keskiaskellajeissa tamma tuntui hiukan epävakaalta ja sillä oli hankaluukisa tasapainon kanssa. Valmennus päättyi kevyeeseen raviin, jossa ratsastettiin tamma rennoksi eteen alas.
Kouluvalmennus, valmentaja: Norpatar
En usein ole pitänyt valmennusta hevoselle, jonka jalat ovat yhtä korkeat kuin minä tai ainakin melkein. Aloitimme Emilian asennon korjaamisella ja katsoin alkuverryttelyssä hänen apujen käyttöä, sekä tamman reagointia apuihin. Bea tuntui liikkuvan kuin itsestään ja kuuntelevan ratsastajan ajatustakin. Teimme pokeen väistöä uraa seuraten. Alkuun tamma oli hiukan jäykkä ja haluton astumaan ristiin, mutta otimme hiukan lyhyempiä pätkiä ja voltteja väliin, niin tamma alkoi vertyä ja suorittaa väistöt mallikkaasti. Ravissa teimme loivempaa väistöä palaten pituushalkaisijalta uralle. Laukka työskentelyssä aloitimme aivan alusta, eli nostoista ja siirtymisistä hitaampaan askellajiin. Teimme puolikasta ympyrää laukassa ja toisessa puolikkaassa valmisteltiin tai tehtiin hiukan ravityöstöä. Laukassa otimme myös suoria uria, niin että pitkäsivu laukattiin vastalaukkaa ja siirtyminen raviin ennen kulmaa. Teimme myös yhden suunnan vaihdon lävistäjällä niin että juuri ennen uraa otettiin raviin. Ravissa ratsastettiin Beaa rennoksi ja rauhalliseksi, niin että pystyimme lopettamaan rauhalliseen raviin valmennuksen.
Kouluvalmennus, valmentaja: Julia
Tällä kertaa sainkin valmennettavakseni Emilien, sekä iiiison kimon shiretamma Bean. Koska en ennen ratsukkoa ollut valmentanut, pyysin noita verkkaamaan itsenäisesti, katsoen samalla ratsukon menoa. Huomautin Emilielle välillä muutamista istuntajutuista, lähinnä liiasta eteenpäin nojaamisesta. Jo muutaman huomautuksen jälkeen asia korjaantui kokonaan, jolloin Bea myös liikkui ryhdikkäämmin ja enemmän myös takaosallaan.
Verryttelyjen jälkeen pyysin ratsukkoa siirtymään kahdeksikolle. Kahdeksikolla oli kaksi lävistäjää, jotka piti mennä pohkeenväistössä. Pohkeenväistön jälkeen piti pyytää kävelemään kunnon keskikäyntiä ja asettaa kunnolla. Pohkeenväistö ei tuottanut mitään hankaluuksia vaan sujui hyvin, siinä ei siis ollut huomauttamista. Asettaessa Bea tunki helposti kaulaansa hieman liikaa sisälle päin ja asettui näin ollen enemmän vain edestä. Käskin Emilietä siirtämään pohjetta hieman taaksepäin ja löysäämään sisäohjaa, niin että Bea saisi enemmän tilaa. Tämä toimi ja tehtävä meni erittäin hienosti.
Pyysin siirtymään kahdeksikolta pois ja ottamaan muutamia peruutuksesta raviinlähtöjä. Peruutuksissa Bea oli vähän hätäinen, mutta lähti raviin hyvin. Käskin Emilietä pitämään Beaa hetken peruutuksen jälkeen paikallaan, jolloin peruutukset muuttuivat rauhallisemmaksi. Käskin vaihtamaan suuntaa täyskaarrolla ja muutama peruutus siihenkin suuntaan.
Laukkaa varten käskin siirtymään isolle keskiympyrälle. Bea nosti hyvin laukan ja käskin antaa laukata ensiksi hieman rennommin ja pidemmällä ohjalla. Kierroksen "rentoa" laukkaa jälkeen pyysin ottamaan ohjia taas enemmän käteen. Bea taipui laukassa vähän huonosti, joten käskin kiinnittämään huomiota taipumiseen. Taipuminen parani muutaman kierroksen jälkeen, jolloin Bean oli myös helpompi laukata. Pyysin siirtymään raviin ja vaihtamaan suunnan. Toiseenkin suuntaan aluksi hieman rennompaa laukkaa ympyrällä, ennen kun sitten taas kunnolla asetus päälle. Tähän suuntaan Bea asettui paremmin, mutta valui hieman etupainoiseksi eikä käyttänyt niin hyvin takaosaansa. Emilie huomasi tämän tosin heti joten minun ei tarvinnut sanoa siitä mitään. Emilien saatua laukan taas pyörimään kunnolla, pyysin ottamaan käyntiin.
Viimeiseksi tehtäväksi pyysin vastalaukkaa kiemurauralla. Tehtävä sujui muuten hyvin, mutta vastalaukassa Bea meinasi tunkea hieman lapa edellä eikä kuunnellut niin selvästi pidätteitä. Muutaman hyvän ja huolellisen, onnistuneen kiemurauran jälkeen pyysin antamaan pidempää ohjaa ja ravailemaan eteen-alas loppuraveja.
Päiväkirjamerkintä, 06.08.2013
Nyt ehtii vihdoin kertoa myös Bean kuulumisia, vaikka tamma täyttääkin loppukuusta jo viisi vuotta. Bea onkin minulle todellä tärkeä hevonen, sillä se on Selle de Royalin ensimmäinen kasvatti. Kuten kaikilla muillakin shireilläni, myös Bealla tähdätään YLA:un ja KRJ-laatikseen. Kisaaminen tamman kanssa on aloitettu ihan äskettäin, mutta reilut kymmenen sijoitusta on saatu jo kasaan. Myös parissa valmennuksessa on käyty, tekstit on vaan vielä lisäämättä tänne. Saatuamme kisauran päätökseen Bea siirtyy jalostuskäyttöön, jotta saadaan laatiksiin jälkeläisnäyttöä. Myös monissa valmennuksissa olisi vielä käytävä, että saadaan päiväkirjaankin vähän täytettä.
Kun saavuin maneesiin, näin heti ensimmäiseksi valmennettavan parivaljakkoni ja jäin hetkeksi ihmettelemään valkoisen jättiläisen suurta kokoa. Emilie oli jo ratsastanut alkukäynnit ja aloittanut verkkaravailun, joten käskin ratsukkoa tekemään kumpaankin päätyyn ison pääty-ympyrän sekä pitkien sivujen keskelle käyntiin siirtymiset neljän askeleen ajaksi. Ratsukko näytti toimivan oikein hyvin, eikä Emiliellä ollut pienintäkään ongelmaa jättiläisaskelten mukaisen kevennyksen suhteen. Kun tehtävä näytti sujuvan oikein mainiosti, korvasin käyntiin siirtymiset peruutuksella, josta piti lähteä suoraan ravia. Tämäkään ei tuottanut erityisemmin ongelmia, vaikka jouduin kerran korjaamaan Emilien kevennyksen. Muutaman kierroksen uraa kierreltyään Bea sai päähänsä pysähtyä kesken tehtävää, syyttä suotta. Emilie kuitenkin kannusti suurikokoisen hevosen takaisin raviin ja jatkoi tehtävää vielä kahden kierroksen ajan, kunnes tuumasin, että olisi hyvä aloittaa seuraava harjoitus.
”Hyvin menee. Tänään työstetään laukkaa ympyrällä ja kolmikaarisella kiemurauralla. Aloitetaan sillä, että laukkaatte ensin kaksi kierrosta lämmittelyksi, jonka jälkeen vielä ympyrän katsomon päätyyn. Ympyrältä kolmikaarinen kiemuraura toiseen päätyyn ja sitten takaisin raviin”, kerroin valmennettavilleni tehtävän annon mahdollisimman selkeästi. Kimo shirenhevonen nosti kauniin laukkansa helposti Emilien avuista ja lähti harjoittelemaan suhteellisen haastavaa tehtävää. Onneksi maneesi oli isokokoinen, sillä muuten niin suuri hevonen isoilla askeleillansa ei olisi mahtunut suorittamaan antamaani tehtävää.
Kahden laukkakierroksen jälkeen muistutin Emilietä tekemään puolipidätteen ja kokoamaan hevosta hieman ennen ympyrää. Ympyrä sujui muuten hyvin, mutta Bea puski koko ajan ulospäin; pyysin ratsastajaa toistamaan ympyrän, ennen kuin hän siirtyisi kolmikaariselle. Seuraava ympyrä onnistui ja kolmikaarinenkin sujahti ohitse hyvin suoritettuna. Kehotin Emilietä kuitenkin antamaan avut hiukan aikaisemmin ja selkeämmin, ettei Bealle tulisi epävarma olo. Niin iso hevonen tarvitsi tilaa liikkuakseen. Parin toiston jälkeen katsahdettuani kelloa, totesin olevan loppuravien aika. Pyysin ratsastajaa antamaan vähän enemmän ohjaa, jotta Bea saisi venytettyä kaulaansa. Kimo hevonen oli suoriutunut tänään hienosti.
Kouluvalmennus, valmentaja: Julle
Alkuverryttelyt Emilie ja Bea saivat taas ottaa itsenäisesti. Sen jälkeen pyysin ratsukkoa siirtymään pääty-ympyrälle. Keskityimme nyt siihen että saimme Bean kulkemaan rehellisessä peräänannossa ja hyvään taivutukseen. Peräänanto ei ollut kovin vaikea saada, mutta taivutuksessa saimmekin tehdä vähän työtä. Bean piti pysyä nätissä taivutuksessa vaikka Emilie laski sisäohjan pitkäksi. Kun tämä onnistui, siirryimme tekemään samaa tehtävää laukassa. Laukassa taivuttaminen tuntuikin olevan Bealle paljon helpompaa ja se pysyi hyvin taivutuksessa vaikka sisäohja olikin pitkä. Seuraavaksi teimme vielä vähän väistöjä ravissa, niin että piti väistää keskihalkaisijalta uralle ja heti suoristuksen jälkeen nostaa laukka. Aluksi Bea nosti muutaman kerran vähän epäröiden laukan, joka johtui hieman huonosta suoristuksesta. Kun suoristus oli kunnossa, laukkakin nousi hyvin. Tämän tehtävän jälkeen ratsukko saikin ottaa loppuverkat.
Kouluvalmennus, valmentaja: Julle
Alkuverryttelyt Bea ja Emilie saivat ottaa itsenäisesti. Sen jälkeen treenasimme käyntiä. Ensiksi vähän keskikäyntiin siirtymistä ja kun se sujui ongelmitta, lisättyä käyntiä. Muutaman kerran muistutin Emilietä siitä ettei päästäisi ohjia ihan kokonaan tuntumalta, jolloin Bea lähti helposti vetämään päätä kohti maata. Seuraavaksi pyysin ottamaan laukkaa, jossa treenasimme keskilaukkaa sekä huolellisia kulmia. Bea oikoi helposti hieman kulmissa, joten lähdimme korjaamaan sitä ongelmaa. Emilien piti tehdä paljon pieniä puolipidätteitä ja olla sisäpohkeen kanssa tiukkana, jolloin Bea meni nätisti kulmatkin. Tämän jälkeen vielä siirryimme raviin ja otimme takaosan väistätystä ympyrällä. Tämä osottautuikin yllättävän hankalaksi tehtäväksi, sillä Bea ei millään tuntunut ymmärtävän Emilien apuja. Kun myös väistättäminen onnistui, annoin ratsukolle luvan ottaa loppuverryttelyt.
Kouluvalmennus, valmentaja: Julle
Alkuverkoiksi otimme siirtymisiä. Bea oli mukavan eteenpäin pyrkivä ja lähti hyvin pienistäkin avuista eteenpäin mutta myös hidasti hyvin. Alkuverkkojen jälkeen siirryttiin kahdeksikolle työskentelemään. Lävistäjä-osuuksilla piti ratsastaa temmonlisäystä ja ympyrä-osuuksilla hidastaa harjoitusraviin ja taivutella kunnolla. Tempon muutokset sujuivat oikein kivasti, taivutuksissa jouduin muistuttamaan Emilietä muutaman kerran pitämään ulko-ohjan tuntumalla. Kun tämä tehtävä sujui hyvin, vaihdettiin askellajia. Nyt koko kahdeksikko piti ottaa laukalla ja keskellä vaihtaa ravin kautta laukka. Ratsukon meno ei ollut ollenkaan hassumpaa, ainoastaan laukan vaihdossa tuli vähän ongelmia. Emilie lähti helposti hätäilemään uuden laukan nostamisessa, jolloin raviin siirtyminen oli huono ja uusi laukka myös melkoista räpellystä. Kun tämä ongelma oli korjattu, meno oli hyvän näköistä. Käskinkin sitten ottaa loppuravit kunnolla eteen-alas.
Kouluvalmennus, valmentaja: Jasu
Ratsukko oli jo ehtinyt aloittaa alkuverryttelyn kun saavuin paikalle. Kehotin Emilietä ottamaan Bean kanssa voltteja käynnissä ja kerroin, että temmon pitäisi pysyä samana koko voltin ajan. Ratsukko sai tehtävän onnistumaan hyvin, joten pyysin tekemään samaa myös ravissa. Nyt Bean vauhti hidastui voltilla ja neuvoin Emilietä korjaamaan tilanteen. Muutamien volttien jälkeen homma alkoi näyttää hyvältä. Pyysin ratsukkoa jatkamaan käynnissä ja ottamaan jokaiselle pitkälle sivulle keskikäyntiä, joka sujuikin heiltä mallikkaasti. Kehotin Emilietä nostamaan ravin ja ottamaan temmonlisäystä ravissa. Kun tehtävä alkoi sujumaan, pyysin ratsukkoa ottamaan pitkille sivuille keskiravia. Seuraavana ohjeistin Emilietä kääntämään Bean keskiympyrälle ja nostamaan laukan, johon tamma reagoikin yllättävän nopeasti. Kehotin Emilietä vielä ottamaan ympyrällä keskilaukkaa, jonka jälkeen aloimme lopetella valmennusta ja jätin ratsukon suorittamaan loppuverryttelyt itsenäisesti.
Kouluvalmennus, valmentaja: flame
Emilie tuli jälleen isokokoisen tammansa kanssa kouluvalmennukseen. Pyysin häntä lämmittelemään ratsunsa valmiiksi ja minä siirryin hakemaan tötteröitä, joita asetin riviin pitkälle sivulle. Tarkkailin tamman liikkeitä ja opastin Emilietä pitämään pohkeensa hieman lähempänä tamman kylkiä, kuitenkaan puristamatta ilman syytä. Emilie sai näin paremman ryhdin myös istuntaansa ja tamma rentoutui hänen allaan. Siirryimme tötteröiden viereen, oli pujottelun vuoro. Olin laittanut tötteröt lähelle toisiaan, jotta kääntäminen olisi hieman haastavampaa. Painotin Emilielle pohkeiden merkitystä tässä tehtävässä ja istunnasta. Emilie katsoi hyvin mihin oli menossa ja Bea teki parhaansa. Tamma kääntyi oikein mallikkaan näköisenä, eikä missään vaiheessa näyttänyt siltä, ettei tamma olisi kuulolla. Jatkoimme ympyrää ravissa. Tamma oli nyt erittäin hyvin kuulolla, joten kokeilimme pienentää ja suurentaa ympyrää. Välillä Bea väisti erittäin jyrkästi, joten opastin Emilieta käyttämään vähemmän apuja ja ohjaavan tammaa enemmän istunnallaan, kun se on niin herkkä avuille. Pian tämäkin sujui hyvin ja ratsukko sai nostaa laukan. Laukka pyöri kauniisti ja tasaisesti, Emilie piti hyvin tasaisen tuntuman tamman suuhun. Bea astui hyvin alleen ja kuunteli Emilien jokaista pientä apua. Tämän takia oli myös erittäin tärkeää, että Emilie muisti istua hiljaa selässä. Laukkojen jälkeen annoimme Bean hengähtää tekemällä vielä parit väistöt kumpaankin suuntaan. Nämä sujuivat hyvin, tamma ei yrittänyt väistää liian jyrkästi tai ennakoida, vaan odotti Emilien apuja. Bea sai ravata loppuravit hieman pidemmillä ohjilla, venyttäen kaulaansa ja jäähdytimme hevosen. Hyvin meni!
Kouluvalmennus, valmentaja: flame
Emilie tuli ensimmäistä kertaa valmennukseeni isokokoisen shiretammansa Bean kanssa. Pyysin Emilietä alkulämmittelemään itsenäisesti, jotta saisin paremman kuvan siitä, miten ratsukko yhdessä toimii. Tamma näytti toimivan kuin unelma, sen ravitahti oli tasaista ja Emilie istui oikein nätisti satulassa, käyttäen pieniä apuja.
Alkuverryttelyn jälkeen pyysin ratsukkoa jäämään isolle pääty-ympyrälle. Keskityimme siihen, että Bea polkee käynnissä kunnolla alleen ja liikkuu rennosti, samalla kun pyysin Emilietä hieman suoristamaan ylävartaloaan. Taivuttelimme tammaa ensin molempiin suuntiin ja alkukankeuden jälkeen Emilie sai Bean kulkemaan mallikkaasti. Siirryimme tekemään pohkeenväistöä niin, että Emilie ratsasti keskihalkaisialle, suoristi Bean ja jatkoi sitten takaisin uralle pohkeenväistössä, vuorotellen molempiin suuntiin. Ensimmäiset väistöt sujuivat hienosti, mutta sitten Bea alkoi turhan paljon ennakoimaan tehtävää. Pyysin Emilietä tulemaan suoraan pitempään ennen väistöjä. Emilie sai tehdä töitä pitääkseen koko hevosen suorana, mutta Bea näytti olevan sen verran miellyttämisenhaluinen, että se nopeasti palasi takaisin kuuntelemaan Emilien jokaista pientä käskyä. Siirryimme työstämään laukkaa ja haimme siinä rentoa, tasaista laukkaa. Laukannostot sujuivat hienosti ja Emilien kannustuksesta myös laukka pyöri hienosti molempiin suuntiin. Tähän oli hyvä lopettaa tältä päivältä, siirryimme loppuraveihin, missä Bea sai hakeutua rennompaan muotoon ja pyysin Emilietä jäähdyttelemään hevostaan. Oikein mukava tamma!
Kouluvalmennus, valmentaja: Norpatar
Edellisestä valmennuksesta ei ole kauaa, joten pääsimme jatkamaan siitä mihin jäimme. Alkuverryttelyssä teimme samoja asioita, kuin viime valmennuksen loppupäässä eli nostoja, väistöjä ja siirtymisiä. Verryttelyn jälkeen siirryimme työstämään enemmän laukkaa kuin viimeksi. Pääsimme tekemään hiukan tempon vaihteluita ja etenkin keskilaukassa tamma meinasi nousta pois kuolaintuntumalta. Työstimme hetken tasaista tuntumaa ja neuvoin Emilieä olemaan aivan hiljaa laukassa käden kanssa ja tehdä tarvittavat kontrolli/huomio puolipidätteet pelkällä istunnalla. Rautaiset vatsalihakset ja hyvä reisilihakset tulivat nyt todelliseen testiin. Neuvoin myös kuinka saa pohkeet pysymään kuin liimattu tamman kyljissä, kuitenkaan puristamatta. Kun Emilie istui kuin tatti mukautuen juuri riittävästi tamman liikkeisiin, joihin on nyt tullut aika mukavasti särmää. Enään ei pelkästään jalat lennä ylös ja eteen, vaan ne napauttavat tiukasti vauhtia maasta. Laukkakin oli helpompi työstää, mutta edelleen keskiaskellajeissa tamma tuntui hiukan epävakaalta ja sillä oli hankaluukisa tasapainon kanssa. Valmennus päättyi kevyeeseen raviin, jossa ratsastettiin tamma rennoksi eteen alas.
Kouluvalmennus, valmentaja: Norpatar
En usein ole pitänyt valmennusta hevoselle, jonka jalat ovat yhtä korkeat kuin minä tai ainakin melkein. Aloitimme Emilian asennon korjaamisella ja katsoin alkuverryttelyssä hänen apujen käyttöä, sekä tamman reagointia apuihin. Bea tuntui liikkuvan kuin itsestään ja kuuntelevan ratsastajan ajatustakin. Teimme pokeen väistöä uraa seuraten. Alkuun tamma oli hiukan jäykkä ja haluton astumaan ristiin, mutta otimme hiukan lyhyempiä pätkiä ja voltteja väliin, niin tamma alkoi vertyä ja suorittaa väistöt mallikkaasti. Ravissa teimme loivempaa väistöä palaten pituushalkaisijalta uralle. Laukka työskentelyssä aloitimme aivan alusta, eli nostoista ja siirtymisistä hitaampaan askellajiin. Teimme puolikasta ympyrää laukassa ja toisessa puolikkaassa valmisteltiin tai tehtiin hiukan ravityöstöä. Laukassa otimme myös suoria uria, niin että pitkäsivu laukattiin vastalaukkaa ja siirtyminen raviin ennen kulmaa. Teimme myös yhden suunnan vaihdon lävistäjällä niin että juuri ennen uraa otettiin raviin. Ravissa ratsastettiin Beaa rennoksi ja rauhalliseksi, niin että pystyimme lopettamaan rauhalliseen raviin valmennuksen.
Kouluvalmennus, valmentaja: Julia
Tällä kertaa sainkin valmennettavakseni Emilien, sekä iiiison kimon shiretamma Bean. Koska en ennen ratsukkoa ollut valmentanut, pyysin noita verkkaamaan itsenäisesti, katsoen samalla ratsukon menoa. Huomautin Emilielle välillä muutamista istuntajutuista, lähinnä liiasta eteenpäin nojaamisesta. Jo muutaman huomautuksen jälkeen asia korjaantui kokonaan, jolloin Bea myös liikkui ryhdikkäämmin ja enemmän myös takaosallaan.
Verryttelyjen jälkeen pyysin ratsukkoa siirtymään kahdeksikolle. Kahdeksikolla oli kaksi lävistäjää, jotka piti mennä pohkeenväistössä. Pohkeenväistön jälkeen piti pyytää kävelemään kunnon keskikäyntiä ja asettaa kunnolla. Pohkeenväistö ei tuottanut mitään hankaluuksia vaan sujui hyvin, siinä ei siis ollut huomauttamista. Asettaessa Bea tunki helposti kaulaansa hieman liikaa sisälle päin ja asettui näin ollen enemmän vain edestä. Käskin Emilietä siirtämään pohjetta hieman taaksepäin ja löysäämään sisäohjaa, niin että Bea saisi enemmän tilaa. Tämä toimi ja tehtävä meni erittäin hienosti.
Pyysin siirtymään kahdeksikolta pois ja ottamaan muutamia peruutuksesta raviinlähtöjä. Peruutuksissa Bea oli vähän hätäinen, mutta lähti raviin hyvin. Käskin Emilietä pitämään Beaa hetken peruutuksen jälkeen paikallaan, jolloin peruutukset muuttuivat rauhallisemmaksi. Käskin vaihtamaan suuntaa täyskaarrolla ja muutama peruutus siihenkin suuntaan.
Laukkaa varten käskin siirtymään isolle keskiympyrälle. Bea nosti hyvin laukan ja käskin antaa laukata ensiksi hieman rennommin ja pidemmällä ohjalla. Kierroksen "rentoa" laukkaa jälkeen pyysin ottamaan ohjia taas enemmän käteen. Bea taipui laukassa vähän huonosti, joten käskin kiinnittämään huomiota taipumiseen. Taipuminen parani muutaman kierroksen jälkeen, jolloin Bean oli myös helpompi laukata. Pyysin siirtymään raviin ja vaihtamaan suunnan. Toiseenkin suuntaan aluksi hieman rennompaa laukkaa ympyrällä, ennen kun sitten taas kunnolla asetus päälle. Tähän suuntaan Bea asettui paremmin, mutta valui hieman etupainoiseksi eikä käyttänyt niin hyvin takaosaansa. Emilie huomasi tämän tosin heti joten minun ei tarvinnut sanoa siitä mitään. Emilien saatua laukan taas pyörimään kunnolla, pyysin ottamaan käyntiin.
Viimeiseksi tehtäväksi pyysin vastalaukkaa kiemurauralla. Tehtävä sujui muuten hyvin, mutta vastalaukassa Bea meinasi tunkea hieman lapa edellä eikä kuunnellut niin selvästi pidätteitä. Muutaman hyvän ja huolellisen, onnistuneen kiemurauran jälkeen pyysin antamaan pidempää ohjaa ja ravailemaan eteen-alas loppuraveja.
Päiväkirjamerkintä, 06.08.2013
Nyt ehtii vihdoin kertoa myös Bean kuulumisia, vaikka tamma täyttääkin loppukuusta jo viisi vuotta. Bea onkin minulle todellä tärkeä hevonen, sillä se on Selle de Royalin ensimmäinen kasvatti. Kuten kaikilla muillakin shireilläni, myös Bealla tähdätään YLA:un ja KRJ-laatikseen. Kisaaminen tamman kanssa on aloitettu ihan äskettäin, mutta reilut kymmenen sijoitusta on saatu jo kasaan. Myös parissa valmennuksessa on käyty, tekstit on vaan vielä lisäämättä tänne. Saatuamme kisauran päätökseen Bea siirtyy jalostuskäyttöön, jotta saadaan laatiksiin jälkeläisnäyttöä. Myös monissa valmennuksissa olisi vielä käytävä, että saadaan päiväkirjaankin vähän täytettä.