i. Cormeille Barkentin | ii. Cormeille Baldulf | iii. Fitzhugh Camlann |
iie. Martel Arleigh | ||
ie. Guildersleeve Bathilda | iei. Guildersleeve Kelvyn | |
iee. Rocque Berengaria | ||
e. Sparkling Shoona | ei. King of the Peanuts | eii. RS' Coconut |
eie. Peacelover | ||
ee. Blinging Beauty | eei. Silver Bling | |
eee. Beauty or the Beast |
Ceran isänisä Cormeille Baldulf on 180cm korkea, musta, kouluratsastuspainotteinen shireori joka ei ole ikinä kisannut kovinkaan haastavissa kouluratsastusluokissa, mutta sijoituksia ja voittoja on tullut niidenkin edestä. Nykyisin tämä herra on jo eläkkeellä, joten koulukisoissa ei enää käydä, mutta satunnaisissa rotunäyttelyissä saattaa Cormeille Baldulfiin edelleen törmätä. Ori onkin tunnettu koulumenestyksensä ohella myös näyttelymenestyksestään sillä tämä herra on palkittu hyvin usein rotunsa parhaansa. Jälkeläisiä Cormeille Baldulf on saanut tähän mennessä yhteensä kaksikymmentäyksi kappaletta, mutta lisääkin on hyvin todennäköisesti tulossa ennen kuin ori lähtee vihreämmille maille laukkaamaan.
Ceran isänemä Guildersleeve Bathilda oli musta, 175cm korkea shiretamma joka painottui elämänsä aikana vain ja ainoastaan kouluratsastukseen ja vieläpä hyvällä menestyksellä. Tämä neiti sijoittui tai voitti lähes kaikissa kilpailuissa joihin otti osaa ja senpä vuoksi Guildersleeve Bathildan nimi tunnettiin laajalti kouluratsastuspiireissä. Tunnettavuuteen vaikutti myös tamman kouluratsastuskapasiteetti, joka oli tavallista parempi shirehevosen kapasiteetiksi. Valitettavasti tämä neiti menehtyi kumminkin jo 14-vuotiaana erittäin pahaksi päässeeseen ähkyyn ja Guildersleeve Bathilda kerkesikin saamaan ainoastaan yhden jälkeläisen jatkamaan sukuaan oman poismenonsa jälkeen.
Ceran isänisänisä Fitzhugh Camlann oli 181cm korkea, tummanruunikko, kouluratsastuspainotteinen shireori jolla kilpailtiin suhteelliseen tiheään tahtiin sen painotuslajissa. Ori myös pärjäsi ihan kiitettävästi ja sekä hyvän kisamenestyksen, että komean ulkonäön vuoksi kysyntä jalostukseen oli varmaa. Onneksi tämän herran omistaja oli sen verran fiksu, ettei tahtonut Fitzhugh Camlannin nimen leviävän liiaksi shirejen sukutauluissa ja senpä vuoksi jälkeläisiä kerkesikin syntymään ainoastaan viisi kappaletta koko orin 30 vuotta kestäneen elämän aikana.
Ceran isänisänemä Martel Arleigh oli musta, 178cm korkea shiretamma jonka painotuslajina toimi kouluratsastus, vaikkakaan ei aina niin hyvällä menestyksellä kuin sen omistaja olisi toivonut. Jostain syystä tamma nimittäin sai lähes joka viidensissä koulukisoissa hylätyn tuloksen vaikka muissa kilpailuissa menestys olikin aina ihan kohtuullisen hyvää. Liekö sitten johtunut Martel Arleighin mielestä liian tiheästä kisatahdista vai mistä, sitä ei valitettavasti saada ikinä tietää. Tamma käytiin kumminkin kantakirjaamassa elämänsä aikana toisella palkinnolla ja jälkeläisiä syntyi yhteensä kolme kappaletta, jotka kaikki menestyivät emäänsä paremmin kouluratsastuksessa.
Ceran isänemänisä Guildersleeve Kelvyn oli 173cm korkea, musta, yleispainotteinen shireori jolla kilpailtiin esteratsastuksessa seuratasolla matalissa luokissa, sekä kouluratsastuksessa helpoissa luokissa. Molemmissa tuli menestystä hyvin satunnaisesti, mutta siitä huolimatta ori kiinnosti yllättävän montaa shirekasvattajaa jalostusorina. Jälkeläisiä tämä herra saikin elämänsä aikana yhteensä neljäkymmentäkaksi kappaletta, jotka painottuivat hyvin sekalaisesti sekä este-, että kouluratsastukseen ja osasta tuli jopa yleispainotteisia ratsuja kuten isänsä.
Ceran isänemänemä Rocque Berengaria oli 178cm korkea, musta shiretamma jonka pääasiallinen painotuslaji oli kouluratsastus, mutta jonka kanssa kokeiltiin satunnaisesti myös muitakin lajeja, kuten esimerkiksi esteratsastusta matalissa luokissa. Tamma pärjäsikin kohtuullisen hyvin kaikessa mitä sen kanssa kokeiltiin ja todennäköisesti pärjääminen johtui sen kiltistä, sekä miellyttämisenhaluisesta luonteesta. Rocque Berengariaa pystyi siis kuvailemaan erinomaisesti lempinimellä "lempeä jättiläinen". Jälkeläisiä tämä tamma sai elämänsä aikana yhteensä kolme kappaletta, jotka kaikki löysivät omistajat hyvin pian syntymänsä jälkeen.
Ceran emänisä King of the Peanuts on 174cm korkea, tummanruunikko, yleispainotteinen shireori, joka kisaa hyvin satunnaisesti kouluratsastuksen helpoissa luokissa, sekä työhevoskilpailuissa. Pakko kyllä sanoa, että tämä herra on menestynyt huomattavasti paremmin työhevoskilpailuissa, kuin kouluratsastuksessa ja sen vuoksi King of the Peanuts onkin palkittu työhevosliiton laatuarvostelussa ensimäisellä palkinnolla täysillä pisteillä. King of the Peanuts on myös erittäin komea hevonen ulkonäöltään ja se ihastuttaakin aina ja joka paikassa jossa se nähdään, eikä todellakaan ainoastaan suuren kokonsa vuoksi. Jälkeläisiä tämä ori on saanut tähän mennessä kymmenen kappaletta ja enempää tuskin on maailmaan tulossakaan.
Ceran emänemä Blinging Beauty oli 165cm korkea, musta, estepainotteinen shiretamma. Vaikka tuo estepainotus tälläisellä jättiläisellä kuulostaakin hassulta ja Blinging Beautyllä ei kisattu kuin hyvin matalia luokkia, niin silti laji tuntui tammalle sopivan enemmän kuin hyvin. Blinging Beauty nimittäin nautti silmin nähden esteiden hyppäämisestä ja eipä kouluratsastuksestakaan olisi mitään tullut, sillä tällä neidillä oli hyvin kömpelöt askeleet. Tamma käytiin myös kantakirjaamassa toisella palkinnolla ja se sai 25 vuotta kestäneen elämänsä aikana yhteensä viisi varsaa, joista kaikista niiden omistajat voivat olla todella ylpeitä.
Ceran emänisänisä RS' Coconut oli 178cm korkea, ruunikko shireori, joka kylläkin ruunattiin melko samantien sen jälkeen kun herra oli saanut ensimmäisen jälkeläisensä. Syy tämän herran ruunaamiseen oli se, että RS' Coconut toimi eräässä pienessä ratsastuskoulussa opetushevosena ja vaikka herra olikin erittäin kiltti oriksi, ei ratsastuskouluun silti kaivattu oria. Samaisesta ratsastuskoulussa asumisesta johtuen RS' Coconutilla ei myöskään pahemmin käyty missään kisoissa, jollei seurakilpailuita oteta laskuihin mukaan.
Ceran emänisänemä Peacelover oli musta, 172cm korkea, työhevospainotteinen shiretamma, joka kisasi työhevoskisojen eri luokissa todella menestyksekkäästi. Eikä toisaalta mikään ihmekään, sillä Peacelover toimi omistajansa maatilalla työhevosena ihan oikeissakin töissä, eli pelkkä kisahevonen tämä tamma ei todellakaan ollut. Jälkeläisiä Peacelover sai elämänsä aikana kaksi kappaletta, jotka molemat syntyivät vasta sen jälkeen kun tamma oli liian vanha maatilan töihin. Minkään sortin kantakirjauksiin, eikä laatuarvosteluihin Peaceloveria ei ikinä viety, sillä sen omistaja piti tärkeämpänä, että hevonen kykenee töihinsä, kuin että sitä pitäisi todistella koko maailmalle.
Ceran emänemänisä Silver Bling oli kimo, 171cm korkea, yleispainotteinen shireori, joka kisasi pääosin kouluratsastuksen helpoissa luokissa, mutta joka nähtiin myös muutamissa työhevoskisoissa, sekä matalissa esteratsastusluokissa. Kaikkein eniten menestystä kertyi kouluratsastuksessa, mutta kyllä sijoituksia kertyi muutamia myös muista lajeista, eli Silver Blingiä voi sanoa kunnolla yleispainotteiseksi. Minkäänlaisiin laatuarvosteluihin tätä oria ei ikinä viety, sillä sen omistaja ei uskonut shiren pärjäävän niissä erityisen hyvin, mutta sen sijaan ori kantakirjattiin ensimmäisellä palkinnolla.
Ceran emänemänemä Beauty or the Beast oli musta, 166cm korkea shiretamma, joka toimi pääasiassa työhevosena oikeissa töissä, mutta jonka kanssa kisattiin myös hyvin satunnaisesti kouluratsastuskisoissa. Vaikka kouluratsastuskisojen menestys ei päätä huimannut, niin silti Beauty or the Beast, sekä sen omistaja nauttivat satunnaisesta kisaamisesta todella selvästi ja sehän se pääasia olikin. Jälkeläisiä tämä neiti sai elämänsä aikana ainoastaan kolme kappaletta, jotka kaikki ovat toimineet hyvin sekalaisissa lajeissa vaihtelevalla menestyksellä.
Ceran isänemä Guildersleeve Bathilda oli musta, 175cm korkea shiretamma joka painottui elämänsä aikana vain ja ainoastaan kouluratsastukseen ja vieläpä hyvällä menestyksellä. Tämä neiti sijoittui tai voitti lähes kaikissa kilpailuissa joihin otti osaa ja senpä vuoksi Guildersleeve Bathildan nimi tunnettiin laajalti kouluratsastuspiireissä. Tunnettavuuteen vaikutti myös tamman kouluratsastuskapasiteetti, joka oli tavallista parempi shirehevosen kapasiteetiksi. Valitettavasti tämä neiti menehtyi kumminkin jo 14-vuotiaana erittäin pahaksi päässeeseen ähkyyn ja Guildersleeve Bathilda kerkesikin saamaan ainoastaan yhden jälkeläisen jatkamaan sukuaan oman poismenonsa jälkeen.
Ceran isänisänisä Fitzhugh Camlann oli 181cm korkea, tummanruunikko, kouluratsastuspainotteinen shireori jolla kilpailtiin suhteelliseen tiheään tahtiin sen painotuslajissa. Ori myös pärjäsi ihan kiitettävästi ja sekä hyvän kisamenestyksen, että komean ulkonäön vuoksi kysyntä jalostukseen oli varmaa. Onneksi tämän herran omistaja oli sen verran fiksu, ettei tahtonut Fitzhugh Camlannin nimen leviävän liiaksi shirejen sukutauluissa ja senpä vuoksi jälkeläisiä kerkesikin syntymään ainoastaan viisi kappaletta koko orin 30 vuotta kestäneen elämän aikana.
Ceran isänisänemä Martel Arleigh oli musta, 178cm korkea shiretamma jonka painotuslajina toimi kouluratsastus, vaikkakaan ei aina niin hyvällä menestyksellä kuin sen omistaja olisi toivonut. Jostain syystä tamma nimittäin sai lähes joka viidensissä koulukisoissa hylätyn tuloksen vaikka muissa kilpailuissa menestys olikin aina ihan kohtuullisen hyvää. Liekö sitten johtunut Martel Arleighin mielestä liian tiheästä kisatahdista vai mistä, sitä ei valitettavasti saada ikinä tietää. Tamma käytiin kumminkin kantakirjaamassa elämänsä aikana toisella palkinnolla ja jälkeläisiä syntyi yhteensä kolme kappaletta, jotka kaikki menestyivät emäänsä paremmin kouluratsastuksessa.
Ceran isänemänisä Guildersleeve Kelvyn oli 173cm korkea, musta, yleispainotteinen shireori jolla kilpailtiin esteratsastuksessa seuratasolla matalissa luokissa, sekä kouluratsastuksessa helpoissa luokissa. Molemmissa tuli menestystä hyvin satunnaisesti, mutta siitä huolimatta ori kiinnosti yllättävän montaa shirekasvattajaa jalostusorina. Jälkeläisiä tämä herra saikin elämänsä aikana yhteensä neljäkymmentäkaksi kappaletta, jotka painottuivat hyvin sekalaisesti sekä este-, että kouluratsastukseen ja osasta tuli jopa yleispainotteisia ratsuja kuten isänsä.
Ceran isänemänemä Rocque Berengaria oli 178cm korkea, musta shiretamma jonka pääasiallinen painotuslaji oli kouluratsastus, mutta jonka kanssa kokeiltiin satunnaisesti myös muitakin lajeja, kuten esimerkiksi esteratsastusta matalissa luokissa. Tamma pärjäsikin kohtuullisen hyvin kaikessa mitä sen kanssa kokeiltiin ja todennäköisesti pärjääminen johtui sen kiltistä, sekä miellyttämisenhaluisesta luonteesta. Rocque Berengariaa pystyi siis kuvailemaan erinomaisesti lempinimellä "lempeä jättiläinen". Jälkeläisiä tämä tamma sai elämänsä aikana yhteensä kolme kappaletta, jotka kaikki löysivät omistajat hyvin pian syntymänsä jälkeen.
Ceran emänisä King of the Peanuts on 174cm korkea, tummanruunikko, yleispainotteinen shireori, joka kisaa hyvin satunnaisesti kouluratsastuksen helpoissa luokissa, sekä työhevoskilpailuissa. Pakko kyllä sanoa, että tämä herra on menestynyt huomattavasti paremmin työhevoskilpailuissa, kuin kouluratsastuksessa ja sen vuoksi King of the Peanuts onkin palkittu työhevosliiton laatuarvostelussa ensimäisellä palkinnolla täysillä pisteillä. King of the Peanuts on myös erittäin komea hevonen ulkonäöltään ja se ihastuttaakin aina ja joka paikassa jossa se nähdään, eikä todellakaan ainoastaan suuren kokonsa vuoksi. Jälkeläisiä tämä ori on saanut tähän mennessä kymmenen kappaletta ja enempää tuskin on maailmaan tulossakaan.
Ceran emänemä Blinging Beauty oli 165cm korkea, musta, estepainotteinen shiretamma. Vaikka tuo estepainotus tälläisellä jättiläisellä kuulostaakin hassulta ja Blinging Beautyllä ei kisattu kuin hyvin matalia luokkia, niin silti laji tuntui tammalle sopivan enemmän kuin hyvin. Blinging Beauty nimittäin nautti silmin nähden esteiden hyppäämisestä ja eipä kouluratsastuksestakaan olisi mitään tullut, sillä tällä neidillä oli hyvin kömpelöt askeleet. Tamma käytiin myös kantakirjaamassa toisella palkinnolla ja se sai 25 vuotta kestäneen elämänsä aikana yhteensä viisi varsaa, joista kaikista niiden omistajat voivat olla todella ylpeitä.
Ceran emänisänisä RS' Coconut oli 178cm korkea, ruunikko shireori, joka kylläkin ruunattiin melko samantien sen jälkeen kun herra oli saanut ensimmäisen jälkeläisensä. Syy tämän herran ruunaamiseen oli se, että RS' Coconut toimi eräässä pienessä ratsastuskoulussa opetushevosena ja vaikka herra olikin erittäin kiltti oriksi, ei ratsastuskouluun silti kaivattu oria. Samaisesta ratsastuskoulussa asumisesta johtuen RS' Coconutilla ei myöskään pahemmin käyty missään kisoissa, jollei seurakilpailuita oteta laskuihin mukaan.
Ceran emänisänemä Peacelover oli musta, 172cm korkea, työhevospainotteinen shiretamma, joka kisasi työhevoskisojen eri luokissa todella menestyksekkäästi. Eikä toisaalta mikään ihmekään, sillä Peacelover toimi omistajansa maatilalla työhevosena ihan oikeissakin töissä, eli pelkkä kisahevonen tämä tamma ei todellakaan ollut. Jälkeläisiä Peacelover sai elämänsä aikana kaksi kappaletta, jotka molemat syntyivät vasta sen jälkeen kun tamma oli liian vanha maatilan töihin. Minkään sortin kantakirjauksiin, eikä laatuarvosteluihin Peaceloveria ei ikinä viety, sillä sen omistaja piti tärkeämpänä, että hevonen kykenee töihinsä, kuin että sitä pitäisi todistella koko maailmalle.
Ceran emänemänisä Silver Bling oli kimo, 171cm korkea, yleispainotteinen shireori, joka kisasi pääosin kouluratsastuksen helpoissa luokissa, mutta joka nähtiin myös muutamissa työhevoskisoissa, sekä matalissa esteratsastusluokissa. Kaikkein eniten menestystä kertyi kouluratsastuksessa, mutta kyllä sijoituksia kertyi muutamia myös muista lajeista, eli Silver Blingiä voi sanoa kunnolla yleispainotteiseksi. Minkäänlaisiin laatuarvosteluihin tätä oria ei ikinä viety, sillä sen omistaja ei uskonut shiren pärjäävän niissä erityisen hyvin, mutta sen sijaan ori kantakirjattiin ensimmäisellä palkinnolla.
Ceran emänemänemä Beauty or the Beast oli musta, 166cm korkea shiretamma, joka toimi pääasiassa työhevosena oikeissa töissä, mutta jonka kanssa kisattiin myös hyvin satunnaisesti kouluratsastuskisoissa. Vaikka kouluratsastuskisojen menestys ei päätä huimannut, niin silti Beauty or the Beast, sekä sen omistaja nauttivat satunnaisesta kisaamisesta todella selvästi ja sehän se pääasia olikin. Jälkeläisiä tämä neiti sai elämänsä aikana ainoastaan kolme kappaletta, jotka kaikki ovat toimineet hyvin sekalaisissa lajeissa vaihtelevalla menestyksellä.
Jälkeläiset
Cera on käytettävissä jalostukseen. Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä sähköpostiin.
22.08.2014 o. Mystére de Royal i. Dym's Darden om. Nana
22.08.2014 o. Mystére de Royal i. Dym's Darden om. Nana