Kouluvalmennus, valmentaja: Pihla
Saavuin kentän laidalle juuri, kun Emilie oli kiristämässä ratsunsa satulavyötä ennen itse ratsaille nousua. Huikkasin parivaljakolle pikaiset iltapäivät ja asetuin mukavasti muovituolille istumaan. Ratsastajalle annoin ohjeeksi verkata oman vaiston mukaan, kunhan kaikki askellajit tulisi käytyä läpi. Lisäpyyntöni oli taivuttelu, mitä ratsukko alkoikin heti vauhtiin päästyään harrastaa – ja totta kai Neo esitti alusta alkaen upeita ison hevosen askeliaan.
Shireorin tarpeeksi verryttyä pyysin hevosen selässä tukevasti istuvaa naista vaihtamaan suuntaa lävistäjän kautta, jonka jälkeen hän voisi ruveta ratsastamaan aina L-päädystä kohti C:tä ja väistättämään Neoa vasemmalle noin kentän puolivälistä. Ensimmäisellä kerralla olivat Neon jalat mennä totaaliseen solmuun eikä se halunnut muuta tehdä kuin jyrätä eteenpäin asfalttikoneen tavoin. Toinen kerta onnistui paremmin Emilien tarkentaessa apujaan ja ratsu saikin otettua kokonaiset viisi askelta pohkeenväistöä. Ratsastaja totesi pian kolmannen yrityksen mentyä vain kohtalaisesti, että tämä ei ihan tainnut olla Neon parhaita päiviä, sillä yleensä se oli hyvin miellytyksen haluinen ja tiesi mitä tehdä. Lohdutin Emilietä sanomalla, että ehkä oripoika oli vain alkavasta syksystä sekaisin. Jatkoimme väistöjä kumpaankin suuntaan, kunnes ne sujuivat hyvin.
Seuraavaksi käskin paria vaihtamaan jälleen suunnan ja nostamaan sitten oikeaan kierrokseen hyvin pyörivän, kootun laukan. Neo laukkasi hyvin kuulolla, ainakin tähän suoritukseen lähtö oli huomattavasti parempi kuin pohkeenväistötehtäviin. Katselin tuota keinuhevoslaukkaa, joka suoritti pyytämäni pääty-ympyrät suorastaan todella hyvin, ellei täydellisesti. Pyysin ratsukkoa jäämään muutamaksi kierrokseksi L-päädyn ympyrälle, jonka vieressä satuin itse istumaan. Alkuun Neon laukka oli turhankin nopeatempoista, mutta pian se hiljeni Emilien avustuksella juuri sopivaksi, siihen mitä olin koko ajan hakenutkin.
”Hienoa, nyt menee hyvin! Laukkaa nyt vielä kierros ja pysäytä sitten ravin kautta kokonaan, suorita neljän askeleen peruutus ja lähde suoraan raviin. Katsotaan miten onnistut”, sanoin ja kannustin ratsukkoa jatkamaan. Tämä olisi viimeinen tehtävä, jonka pyytäisin parivaljakkoa suorittamaan. Pysähdys sujui kohtuullisesti Neon ottaessa tasan yhden ylimääräisen käyntiaskeleen, mutta peruutuksen ja siitä liikkeellelähdön mennessä mahtavasti ilman virheitä, annoin Emilien ravata loppuravit löysin ohjin. Jäin vielä itsekin ihailemaan ratsukon työtä loppukäynteihin asti.
Kouluvalmennus, valmentaja: Pihla
Kentän keskustaan oli juuri pysähtynyt tämän päivän valmennettavani – Emilie ja hänen jättimäinen shirensä Newton Grance. Annoin ratsukolle luvan aloittaa alkuverryttelyn, ja miltei saman tien ohitseni jyristeli upea oripoika. Riittävien alkukäyntien jälkeen Emilie nosti Neon kanssa ravin, jota päädyin heti kehaisemaan sen tasaisuudesta ja aktiivisesta liikkuvuudesta. Pyysin parivaljakkoa esittämään vielä muutaman kierroksen laukkaa kumpaankin suuntaan, jonka jälkeen aloitettaisiin valmennus kunnolla.
”Valmennuksen aiheena on tänään pysähdykset, takaosakäännökset ja jos vielä lopussa kerkeämme, voisimme kokeilla vastalaukkaa. Tehdään harjoitteita lähinnä ravissa ja käynnissä sekä kiinnitetään erityistä huomiota hyvään tempoon, mikä teiltä näyttikin onnistuvan jo verkoissa”, kerroin ja pyysin sitten Emilietä tekemään Neon kanssa päätyihin isot ympyrät ja sivuille ravista pysähdykset, joista peruutettaisiin neljä askelta. Tätä jatkettiin hetki ja kun kaikki näytti sujuvan ilman mitään ongelmaa, käskin ratsukkoa yhtäkkisesti hiljentämään käyntiin, kokoamaan itsensä ja ratsastamaan takaosan ympärille täyskäännöksen. Koska tehtävä tuli hiukan yllättäen, Emilie sai Neon kiirehtimään käännöksessä suotta. Kehotin ratsastajaa tekemään seuraavaksi takaosakäännöksen seuraavalla pitkällä sivulla rauhallisemmin, ilman kiirettä. Neo onnistui käännöksessä oikein hyvin, joten jatkoimme taas ympyrä-pysähdys-peruutus-tehtävää hetken verran. Joka kerta suurikokoinen hevonen suoritti pysähdyksen ravista entistä sievemmin. ”Hienosti meni, huomaat varmaan itsekin kuinka Neo rentoutuu ja saa tehtyä pysähdyksen aina vain paremmin. Nyt voisimme vaihtaa suuntaa ja tehdä myös sinne pysähdyksiä, peruutuksia ja takaosakäännöksiä”, sanoin vilkaistessani kelloa, joka ei näyttänyt vielä juuri mitään.
Kun harjoitetta oli jatkettu tarpeeksi ja haastetta vähän lisätty kumpaankin suuntaan, pyysin Emilietä kokeilemaan vastalaukkaa. Ensin laukka nostettaisiin suoralla ja laukattaisiin vain pitkä sivu, mutta jos tässä ei olisi ongelmaa, voisi laukan vaihtaa käynnin kautta sivun lopussa ja laukata päätyyn ympyrän oikeaa laukkaa. Neo lähti suorittamaan tehtävää innokkaana, joten ratsastaja joutui rauhoittelemaan hevostaan hiukan. Muutaman ensimmäisen yrityksen shireori nosti oikeaa laukkaa, eikä meinannut tajuta Emilien apuja. Kun tyttö tajusi tämän ja antoi terävämmät pyynnöt, nousi vastalaukka hienosti melkein koko pitkän sivun ajaksi. Seuraava sivu onnistui jo paremmin. Emilie ja Neo pääsivät myös tekemään ympyrälisäyksen tehtävään. Muutaman laukkapätkän jälkeen kehuin ratsukkoa hyvästä työstä ja päästin heidät ratsastamaan loppuverryttelyt, ravit ja käynnit pitkillä ohjilla.
Päiväkirjamerkintä, maastolenkki
Hevoslauman hoito- ja liikutusrumba oli jälleen meneillään, ja lähdin seuraavaksi hakemaan Neoa laitumelta. Matkalla vastaani käveli Sussu hevosensa Crimen kanssa. Sussu kysyi, haluaisinko lähteä heidän kanssaan maastoon, ja tottahan toki me sitten Neon kanssa lähdettiin seuraksi. Saatuamme hevoset kuntoon suuntasimme maastopolulle. Hevoset olivat alkumatkasta hieman jännittyneitä ja tuntuivat säpsähtelevän vähän väliä, mutta suurempia säikähdyksiä ei kuitenkaan sattunut. Päätimme mennä tällä kertaa hieman rennomman lenkin, joten otimme matkan aikana vain muutaman ravipätkän ja jätimme laukkaamisen sikseen. Käännyttyämme takaisin tallia kohtia hevosista alkoi löytyä hieman enemmän vauhtia, mutta pysyimme kuitenkin käynnissä koko loppumatkan. Tallissa suuntasimme molemmat omille tallikäytävillemme, Sussu yksityisten ja minä omien hevosteni. Purin Neolta varusteet, harjasin sen pikaisesti, heitin kevyen loimen päälle ja vein orin takaisin ulos ottaen vaihdossa seuraavan liikutettavan hevosen hoidettavaksi.
Päiväkirjamerkintä 05.12.2013
Neolle kuuluu tällä hetkellä ihan hyvää. Suunnitelma olisi sellainen, että ori lähtisi ensi vuoden puolella Sussun kanssa ensin YLA:un ja sen jälkeen KRJ-laatikseen. Huomasin tuossa juuri, että Neon kanssa oltaisiin voitu käydä vielä parissa valmennuksessa, mutta ehkä näillä nyt pärjätään. Mitään erityistä ei olla orin kanssa nyt puuhailtu, ihan perustreeniä vaan. Hieman harmittaa että en ole viettänyt orin kanssa nyt niin paljon aikaa, kun kisattavana on tällä hetkellä neljä hevosta, joiden lisäksi syyskuussa syntyneen varsan koulutuksessa koitetaan edetä suunnitelmien mukaan. Tuossa viime kuussa käytiin erään yksityisen omistajan ja hänen hevosensa kanssa maastossa, joka oli kyllä mukavaa vaihtelua. Voisinkin maastoreissusta kirjoitella yhden päivismerkinnän tuossa myöhemmin.
Päiväkirjamerkintä, 06.08.2013
Onpas lipsahtanut tämä päiväkirjamerkinnän kirjoittaminen. Neo siis tosiaan tuli omistukseeni jo vuoden 2012 joulukuussa, mutta jostain syystä on sitten jäänyt nämä päivismerkinnät kirjoittamatta. Orin kanssa on tarkoitus tähdätä yleis- ja kouluratsastusjaoksen laatuarvosteluihin, ja hyvällä mallilla tässä ollaan jo. Neon kanssa sijoitukset saatiin kasaan tämän vuoden helmikuuhun mennessä, jonka jälkeen on keskitytty keräämään viimeiset valmennukset ja saamaan myös hieman jälkeläisnäyttöä. Varsoja orille onkin siunaantunut jo kolme kappaletta, joista yksi on oma kasvattimme. Nyt odotellaan vaan että jälkeläiset saisivat kisoja kerättyä, sekä tietysti yritetään kirjoitella tätä päiväkirjaa hieman useammin. Mikään kiire meillä ei kuitenkaan (onneksi) ole, sillä eihän Neo ole vasta kuin 12-vuotias.
Kouluvalmennus, valmentaja: *lumienkuli*
Tänään olikin vuorossa tasapainoharjoituksia Emilien ja hänen ratsunsa Neon kanssa ja ratsukko oli jälleen erittäin hyvissä ajoin paikalla, joten valmennus päästiin aloittamaan hiukan etuajassa. Koska ainakin suurin osa jos ei kaikki tasapainoharjoituksista oli tarkoitus suorittaa käynnissä, emme tehneet tällä kertaa varsinaisia alkulämmittelyitä vaan aloitimme varsinaiset harjoitukset samantien. Neo oli alkuun hiukan vauhdikkaamman oloinen, mutta onneksi ori suvaitsi rauhoittua kohtuullisen pian liikkeelle lähdön jälkeen jotta tasapainoharjoituksia olisi turvallisempi tehdä. Ensimäisenä harjoituksena pyysin Emilietä levittämään molemat kätensä sivuille suoraksi ja pyörittämään niitä niin sanotusti helikopterin propellin lailla. Tämä harjoitus onnistui hyvin niin kauan, kunnes kehoitin ratsukkoa siirtymään hiukan reippaampaan käyntiin, muttei kumminkaan ihan raviin. Reippaamman käynnin aikana Emilien tasapaino meinasi pettää muutamaan otteeseen, mutta onneksi hän sai tasapainonsa kuntoon ilman tippumisia. Seuraavaksi harjoitukseksi annoin Emilielle taivuttaa vartaloaan vuoron perään vasemmalle ja oikealle niin paljon kun uskalsi reippaamman käynnin aikana. Muutama ensimäinen taivutus onnistui erittäin hyvin, mutta neljännen taivutuksen seurauksena Emilie pääsi tippumaan selästä. Onneksi Emilie kipusi rohkeasti takaisin selkään ja aloitti harjoituksen alusta, jonka jälkeen tasapainokin pysyi paremmin. Muutaman onnistuneen yrityksen jälkeen Emilie tahtoi kokeilla ensimäistä harjoitusta ravissa, eli molemat kädet sivuille suoraksi ja pyörittämään. Emilie oli ilmeisesti jo löytänyt oman niinsanotun tasapainopisteensä, sillä tämä harjoitus tuntui onnistuvan ravissa melkein paremmin kuin käynnissä ja selässä pysyminen ei ollut yhtään niin huteran näköistä. Tämäkin valmennus oli siis hyvä lopettaa onnistuneeseen suoritukseen ja kehoitin ratsukkoa aloittamaan loppuverryttelyt. Jälleen annoin palautteen loppuverryttelyiden yhteydessä ja oikein muuta en osaa tästä valmennuksesta sanoa kuin harjoitelkaa tasapainoa vielä kotioloissakin niin se paranee vähitellen ja lopulta pysyy hyvänä.
Kouluvalmennus, valmentaja: *lumienkuli*
Oli ihana aurinkoinen päivä ja olin lupautunut pitämään kouluvalmennuksen Emilielle ja hänen isokokoiselle ratsulleen Neolle tasolla helppo a. Ratsukko olikin kentällä erittäin hyvissä ajoin ja pyysinkin Emilietä aloittamaan alkulämmittelyt samantien, jotta varsinainen valmennus päästäisiin aloittamaan ennen kuin hellelukemat nousisivat liian korkeiksi. Jo alkulämmittelyiden aikana selvisi, että Emilie osaa käsitellä jättikokoista oriaan erittäin hyvin ja Neosta selvisi se, ettei tämä herra näytä orimaisia puoliaan ainakaan ratsastuksen aikana. Alkulämmittelyiden jälkeen annoin ensimäiseksi tehtäväksi yrittää lisättyä käyntiä, josta tulisi sitten siirtyä lisättyyn raviin. Lisätty käynti onnistui tältä ratsukolta äärimmäisen hyvin, mutta lisätyn ravin aikana Emilie tuntui huojuvan hiukan liikaa Neon selässä. Kehoitinkin Emilietä keskittymään omaan tasapainoonsa enemmän, jotta Neonkin olisi mukavampi työskennellä ja tämän muistutuksen jälkeen Emilien huojuminen väheni silmissä. Koska tänään oli kyseessä vasta ensimäinen lupaamistani kahdesta valmennuksesta ja hellelukemat alkoivat hipoa järjettömyyksiä, pyysin ratsukkoa yrittämään vielä laukanvaihtoa käynnin kautta ja sen jälkeen siirtymään loppuverryttelyihin. Laukanvaihto onnistui erittäin hyvin, vaikka ensin mietinkin miten se mahtaa sujua noinkin isolta hevoselta, mutta Neon taidonnäytteen jälkeen en epäile enää ollenkaan isojenkaan hevosten osaamista. Valmennus olikin hyvä lopettaa onnistuneeseen suoritukseen ja senpä vuoksi kehoitin ratsukkoa viimein siirtymään loppuverryttelyihin. Loppuverryttelyiden aikana annoin ratsukolle palautteen tästä valmennuksesta ja palautteen yhteydessä oli pakko myöntää etten mitään muuta parannettavaa keksinyt ratsukon toiminnasta kuin Emilien tasapainon parantamisen. Sovittiinkin siis, että ensi kerralla keskitymme ainoastaan tasapainoharjoituksiin.
Kouluvalmennus Villahaassa
Neo oli yllättävän rauhallinen tapaus. Se kykeni keskittymään täysillä jokaisessa teettämässäni tehtävässä ja sinä selässä vaikutit yhtä keskittymiskykyiseltä. Ympyröillä Neo taipui ja liikkui nätisti ja asettelut molempiin suuntiin sujuivat hyvin. Avoissa ja suluissa Neoa sai pari kertaa muistuttaa jalalla ja kädellä oikein kunnolla siihen suuntaan johon haluttiin sen taipua, mutta pienen muistuttelun jälkeen Neo hiffasi taivutusten idean ja taas jatkui tasapainoinen meininki. Olitte Neon kanssa kiistatta valmennuksen tasapainoisin ratsukko. Muista vielä tarkastella omaa istuntaasi: pidä jalka rentona, nyrkit pystyssä ja pyöräytä olkapäitä taaksepäin aina silloin tällöin.
Kouluvalmennus, valmentaja: jey
Odottelin jo aikaisin maneesilla ratsukon saapuvan. Oli mielenkiintoista saada valmennettavaksi shireori Neo ja hänen omistajansa Emilie. Kun ratsukko saapui, Emilie kertoi tehneensä alkulämmittelyt maastossa kaverin kanssa. Pääsimme siis heti keskittymään valmennukseen. Neo oli aluksi hieman jännittynyt ja kyttäili kaikkea ihmeissään. Neuvojeni avulla Emilie sai jättiläisen rentoutumaan. Neo myötäsi pehmeästi niskasta ja ratsastajan ei tarvinnut muuta tehdä kuin huomauttaa välillä takajalkojen olemassa olosta. Ratsukko liikkui jouhevasti eteenpäin ja ravin askellus oli pehmeää ja suurta. Hienoa! Ravissa keskityimme hevosen oikeinpäin ratsastamiseen ja siihen, että se liikkui oman moottorinsa voimin eteenpäin. Lisäsin ravityöskentelyyn kaarevia uria, jotta Neoa saataisiin asetetuksi ja keskittymään työhön. Laukkatyöskentelyssä ratsukko sai laukata suurella keskiympyrällä, hidastaen ja lisäten laukkaa. Emilie oli saanut orin hyvin avuille, joten laukka oli vaivatonta ja sulavaliikkeistä - mitä ei heti odota noin massiiviselta ja suurelta hevoselta. Hieno parivaljakko! Onnistuneisiin tempon muutoksiin oli hyvä lopettaa valmennus. Ratsukko sai paljon kehuja, ratsastaja rauhallisesta ja tasaisesta suorituksesta, hevonen taas hyvästä ja mielekkäästä liikkumisesta.
Kouluvalmennus, Susiraja
Sain taas yllättyä positiivisesti siitä, mihin isommasta kylmäverisestä onkaan. Emilien kiristäessä vyötä ja värkätessä jalustimia kuntoon ehdin jo miettiä, malttaakohan kovasti liikkeelle pyrkivästä orista olla vastalaukkoihin vai menisikö suoritus kiihdytysajoksi. Ei mennyt.
Heti, kun ratsukko aloitti kunnolla lämmittelyn ja alkuverkan ori muuttui; Neo keskittyi alusta asti kaikkiin tehtäviin, mitä sille annettiin, kaikki verryttelytehtävät, ratsastusradan tiet, pohkeenväistöt. Emilien ja Neon yhteistyö oli saumatonta, ja orin keskittyminen ja työmotivaatio huippuluokkaa.
Neon vastalaukat olivat alusta asti vailla moitteen sanaa; hallittuja, tasatahtisia, kuin suoraan oppikirjasta. Tälle kaksikolle ei voi antaa kotiin juuri ohjeita, lähinnä toivomus, että jatkatte samaa rataa!
Kouluvalmennus, valmentaja: Oona
Aloitimme valmennuksen ihan rennosti kysellessäni aluksi pari asiaa Neosta. Emilie vastasi kaikkiin kysymyksiini ja suunnittelin heille hyvät tehtävät. Aloittelimme pienillä pohkeenväistöillä. Kulmassa tuli mennä niin, että etujalat menivät uran sisäpuolella ja takajalat ulkopuolella, ja väistöaskeliksi määräsin kolmen ja kuuden väliltä. Ensimmäisellä kerralla Neo vain heitti päätään, eikä väistänyt lainkaan. Emilie joutui käyttäämään pohjetta aika kovin ottein, mutta ori ei kuitenkaan vieläkään kamalan hyvin väistänyt. Laitoin puomin kulman luokse, jotta väistö onnistuisi, ja Neo paransikin heti. Ori otti vain pari askelta, mutta se oli parempi kuin aikaisemmat. Jatkoimme samaa tehtävää, mutta tähän lisättiin kootussa ravissa kymmenen metrin voltti lyhyelle sivulle. Siitä jatkettiin normaalia ravia R:ään ja S:ään. Väistö tehtiin aina lyhyen sivun alussa. Neo teki väistöt nyt ihan hyvin, mutta toimi hieman laiskasti. Suosittelin Emilielle vuoropohjetta ja parin kerran jälkeen se toimi Neon muuttuessa mukavan reippaaksi. Volteilla oli vähän vaikeuksia, sillä ori taipui hieman huonosti. Käskin Emilien pohkeella naputella hieman napakammin ja pian Neo taipui todella hienosti.
Aloittelimme pian laukkatyöskentelyn. Pyysin Emilietä tekemään väistön R:ästä hieman uran sisälle ravissa ja sen jälkeen nostamaan päädyssä laukan. Laukassa tehtäisiin pääty-ympyrä. Neo tuli väistön todella hienosti vaikka hieman laittoi vastaan ja laukan ori nosti hyvin, joskin se oli hieman laiskaa. Pyysin Emilietä nousemaan kevyeen istuntaan ja tehdä niin kauan ympyröitä, ennen kuin Neo kulkisi reippaasti. Emilie joutui tekemään neljä ympyrää, ennen kuin vauhti oli sopiva. Emilie vaihtoi suunnan ja tuli saman kuvion toiseen suuntaan. Tällä kertaa Neo kuunteli hienosti. Laukankin ori nosti kivasti ja se pyöri hyvin. Pyysin Emilietä kokoamaan Neon, mutta kuitenkin liikkumaan hyvässä vauhdissa.
Sen jälkeen annoin ratsukolle luvan aloittaa loppuverryttelyn: rauhallista, mutta reipasta ravia pitkin uraa. Pitkille sivuille lisäksi loiva kiemuraura ja asetus sisäänpäin. Neo kulki loppuverryttelyissä todella rennosti. Sitten pyysin Emilietä ottamaan loppukäynnit. Suosittelin Neolle vuoropohkeen käyttöä heti alkuraveissa, tällöin orista voisi tulla hieman energisempi.
Kouluvalmennus, valmentaja: Annika_N
En olekaan ikinä valmentanut oikeaa shirenhevosta! Nyt kentällä sellainen kuitenkin oli, ja mietin, että mitä noin ison otuksen kanssa voi edes tehdä, sillä se näytti niin kömpelöltä.. Ori liikkui kuitenkin reippaasti kentällä, ja se näytti ihan normaalitasoiselta ratsulta. Päätettiin aloittaa valmennus ihan ravisiirtymisillä, ja volteilla. Neo liikkui reippaasti eteen, ja Emilie sai sen jopa koottua oikein nätisti siirtyessään raviin. Aina pysähdyksiin ori siirtyi hieman viiveellä, mutta pikkuhiljaa se pysähtyi miltei heti avut saatuaan. Neosta kuoriutui ihan nätisti liikkuva otus, kunhan tarpeeksi taivuteltiin sitä. Jouduin ratsastajaa tosin välillä muistuttelemaan kantapään asennosta, ja sen jälkeen motkotin siitä, kuinka istunta kallistui hieman liikaa eteen. Onneksi käsien asento sentään oli moitteeton. Nyt kun Neo oli jo hieman taipuisampi, uskallettiin aloittaa laukkatyöskentely. Katselin kun iso ori laukkasi varsin hallitusti uralla. Pyysin teitä tekemään pääty-ympyröitä. Ja ohjeistin että Neoa pitäisi asettaa reilusti sisäänpäin, jotta se saa riittävää tukea. Pääty-ympyrät sujuivat kuitenkin todella hienosti, ja ori taipui hienosti. Teitte näitä, ja lisäksi parit keskiympyrät ennen suunnan vaihtoa. Toistettiin samaa tähänkin suuntaan ja pikkuhiljaa ori alkoi jopa taipumaan niskasta ja liikkumaan paljon enemmän käyttäen takaosaansa. Upeaa työskentelyä noinkin kookkaalta hevoselta! Hienoa.
Kouluvalmennus, valmentaja: tohvelirakas.
Suuri Neoksi esitelty ori seisoi keskellä maneesia Emilie selässään. Hämmästelin pakonomaisesti komeaa oria, mutta sitten palasin todellisuuteen valmentajanpestissä. Ratsukon suoritettua alkuverryttelyt loppuun, aloitimme harjoittelemaan pohkeenväistöjä isolla kahdeksikolla: kaarteet piti väistättää mahdollisimman hyvin. Neo oli melkoisen energinen, ja väistöissä suurin ongelma oli ilmeisesti liika vauhti. Ohjeistin Emilietä pidättämään aktiivisesti myös istunnallaan, joka vaikutti oriin ihmeen paljon. Teimme väistöjä molempiin suuntiin, myös ravissa. Seuraavaksi ratsukko nosti vastalaukkaa, joka ei meinannut alussa onnistua lainkaan; suuri ori meinasi jatkaa automaattisesti myötälaukassa. Pikkuhiljaa vastalaukka alkoi sujua (jonka jälkeen myötälaukka ei tietenkään sujunut niin hyvin). Teimme valmennuksen aikana paljon taivutuksia ja väistöjä. Myös muutamia temponvaihteluita otimme matkaan. Emilie paransi selkeästi kykyään ratsastaa istunnan avulla. Neosta puolestaan kuoriutui keskittyvä ja rauhallinen, kauniisti kulkeva ori. Valmennus sujui siis teillä oikein hyvin!
Saavuin kentän laidalle juuri, kun Emilie oli kiristämässä ratsunsa satulavyötä ennen itse ratsaille nousua. Huikkasin parivaljakolle pikaiset iltapäivät ja asetuin mukavasti muovituolille istumaan. Ratsastajalle annoin ohjeeksi verkata oman vaiston mukaan, kunhan kaikki askellajit tulisi käytyä läpi. Lisäpyyntöni oli taivuttelu, mitä ratsukko alkoikin heti vauhtiin päästyään harrastaa – ja totta kai Neo esitti alusta alkaen upeita ison hevosen askeliaan.
Shireorin tarpeeksi verryttyä pyysin hevosen selässä tukevasti istuvaa naista vaihtamaan suuntaa lävistäjän kautta, jonka jälkeen hän voisi ruveta ratsastamaan aina L-päädystä kohti C:tä ja väistättämään Neoa vasemmalle noin kentän puolivälistä. Ensimmäisellä kerralla olivat Neon jalat mennä totaaliseen solmuun eikä se halunnut muuta tehdä kuin jyrätä eteenpäin asfalttikoneen tavoin. Toinen kerta onnistui paremmin Emilien tarkentaessa apujaan ja ratsu saikin otettua kokonaiset viisi askelta pohkeenväistöä. Ratsastaja totesi pian kolmannen yrityksen mentyä vain kohtalaisesti, että tämä ei ihan tainnut olla Neon parhaita päiviä, sillä yleensä se oli hyvin miellytyksen haluinen ja tiesi mitä tehdä. Lohdutin Emilietä sanomalla, että ehkä oripoika oli vain alkavasta syksystä sekaisin. Jatkoimme väistöjä kumpaankin suuntaan, kunnes ne sujuivat hyvin.
Seuraavaksi käskin paria vaihtamaan jälleen suunnan ja nostamaan sitten oikeaan kierrokseen hyvin pyörivän, kootun laukan. Neo laukkasi hyvin kuulolla, ainakin tähän suoritukseen lähtö oli huomattavasti parempi kuin pohkeenväistötehtäviin. Katselin tuota keinuhevoslaukkaa, joka suoritti pyytämäni pääty-ympyrät suorastaan todella hyvin, ellei täydellisesti. Pyysin ratsukkoa jäämään muutamaksi kierrokseksi L-päädyn ympyrälle, jonka vieressä satuin itse istumaan. Alkuun Neon laukka oli turhankin nopeatempoista, mutta pian se hiljeni Emilien avustuksella juuri sopivaksi, siihen mitä olin koko ajan hakenutkin.
”Hienoa, nyt menee hyvin! Laukkaa nyt vielä kierros ja pysäytä sitten ravin kautta kokonaan, suorita neljän askeleen peruutus ja lähde suoraan raviin. Katsotaan miten onnistut”, sanoin ja kannustin ratsukkoa jatkamaan. Tämä olisi viimeinen tehtävä, jonka pyytäisin parivaljakkoa suorittamaan. Pysähdys sujui kohtuullisesti Neon ottaessa tasan yhden ylimääräisen käyntiaskeleen, mutta peruutuksen ja siitä liikkeellelähdön mennessä mahtavasti ilman virheitä, annoin Emilien ravata loppuravit löysin ohjin. Jäin vielä itsekin ihailemaan ratsukon työtä loppukäynteihin asti.
Kouluvalmennus, valmentaja: Pihla
Kentän keskustaan oli juuri pysähtynyt tämän päivän valmennettavani – Emilie ja hänen jättimäinen shirensä Newton Grance. Annoin ratsukolle luvan aloittaa alkuverryttelyn, ja miltei saman tien ohitseni jyristeli upea oripoika. Riittävien alkukäyntien jälkeen Emilie nosti Neon kanssa ravin, jota päädyin heti kehaisemaan sen tasaisuudesta ja aktiivisesta liikkuvuudesta. Pyysin parivaljakkoa esittämään vielä muutaman kierroksen laukkaa kumpaankin suuntaan, jonka jälkeen aloitettaisiin valmennus kunnolla.
”Valmennuksen aiheena on tänään pysähdykset, takaosakäännökset ja jos vielä lopussa kerkeämme, voisimme kokeilla vastalaukkaa. Tehdään harjoitteita lähinnä ravissa ja käynnissä sekä kiinnitetään erityistä huomiota hyvään tempoon, mikä teiltä näyttikin onnistuvan jo verkoissa”, kerroin ja pyysin sitten Emilietä tekemään Neon kanssa päätyihin isot ympyrät ja sivuille ravista pysähdykset, joista peruutettaisiin neljä askelta. Tätä jatkettiin hetki ja kun kaikki näytti sujuvan ilman mitään ongelmaa, käskin ratsukkoa yhtäkkisesti hiljentämään käyntiin, kokoamaan itsensä ja ratsastamaan takaosan ympärille täyskäännöksen. Koska tehtävä tuli hiukan yllättäen, Emilie sai Neon kiirehtimään käännöksessä suotta. Kehotin ratsastajaa tekemään seuraavaksi takaosakäännöksen seuraavalla pitkällä sivulla rauhallisemmin, ilman kiirettä. Neo onnistui käännöksessä oikein hyvin, joten jatkoimme taas ympyrä-pysähdys-peruutus-tehtävää hetken verran. Joka kerta suurikokoinen hevonen suoritti pysähdyksen ravista entistä sievemmin. ”Hienosti meni, huomaat varmaan itsekin kuinka Neo rentoutuu ja saa tehtyä pysähdyksen aina vain paremmin. Nyt voisimme vaihtaa suuntaa ja tehdä myös sinne pysähdyksiä, peruutuksia ja takaosakäännöksiä”, sanoin vilkaistessani kelloa, joka ei näyttänyt vielä juuri mitään.
Kun harjoitetta oli jatkettu tarpeeksi ja haastetta vähän lisätty kumpaankin suuntaan, pyysin Emilietä kokeilemaan vastalaukkaa. Ensin laukka nostettaisiin suoralla ja laukattaisiin vain pitkä sivu, mutta jos tässä ei olisi ongelmaa, voisi laukan vaihtaa käynnin kautta sivun lopussa ja laukata päätyyn ympyrän oikeaa laukkaa. Neo lähti suorittamaan tehtävää innokkaana, joten ratsastaja joutui rauhoittelemaan hevostaan hiukan. Muutaman ensimmäisen yrityksen shireori nosti oikeaa laukkaa, eikä meinannut tajuta Emilien apuja. Kun tyttö tajusi tämän ja antoi terävämmät pyynnöt, nousi vastalaukka hienosti melkein koko pitkän sivun ajaksi. Seuraava sivu onnistui jo paremmin. Emilie ja Neo pääsivät myös tekemään ympyrälisäyksen tehtävään. Muutaman laukkapätkän jälkeen kehuin ratsukkoa hyvästä työstä ja päästin heidät ratsastamaan loppuverryttelyt, ravit ja käynnit pitkillä ohjilla.
Päiväkirjamerkintä, maastolenkki
Hevoslauman hoito- ja liikutusrumba oli jälleen meneillään, ja lähdin seuraavaksi hakemaan Neoa laitumelta. Matkalla vastaani käveli Sussu hevosensa Crimen kanssa. Sussu kysyi, haluaisinko lähteä heidän kanssaan maastoon, ja tottahan toki me sitten Neon kanssa lähdettiin seuraksi. Saatuamme hevoset kuntoon suuntasimme maastopolulle. Hevoset olivat alkumatkasta hieman jännittyneitä ja tuntuivat säpsähtelevän vähän väliä, mutta suurempia säikähdyksiä ei kuitenkaan sattunut. Päätimme mennä tällä kertaa hieman rennomman lenkin, joten otimme matkan aikana vain muutaman ravipätkän ja jätimme laukkaamisen sikseen. Käännyttyämme takaisin tallia kohtia hevosista alkoi löytyä hieman enemmän vauhtia, mutta pysyimme kuitenkin käynnissä koko loppumatkan. Tallissa suuntasimme molemmat omille tallikäytävillemme, Sussu yksityisten ja minä omien hevosteni. Purin Neolta varusteet, harjasin sen pikaisesti, heitin kevyen loimen päälle ja vein orin takaisin ulos ottaen vaihdossa seuraavan liikutettavan hevosen hoidettavaksi.
Päiväkirjamerkintä 05.12.2013
Neolle kuuluu tällä hetkellä ihan hyvää. Suunnitelma olisi sellainen, että ori lähtisi ensi vuoden puolella Sussun kanssa ensin YLA:un ja sen jälkeen KRJ-laatikseen. Huomasin tuossa juuri, että Neon kanssa oltaisiin voitu käydä vielä parissa valmennuksessa, mutta ehkä näillä nyt pärjätään. Mitään erityistä ei olla orin kanssa nyt puuhailtu, ihan perustreeniä vaan. Hieman harmittaa että en ole viettänyt orin kanssa nyt niin paljon aikaa, kun kisattavana on tällä hetkellä neljä hevosta, joiden lisäksi syyskuussa syntyneen varsan koulutuksessa koitetaan edetä suunnitelmien mukaan. Tuossa viime kuussa käytiin erään yksityisen omistajan ja hänen hevosensa kanssa maastossa, joka oli kyllä mukavaa vaihtelua. Voisinkin maastoreissusta kirjoitella yhden päivismerkinnän tuossa myöhemmin.
Päiväkirjamerkintä, 06.08.2013
Onpas lipsahtanut tämä päiväkirjamerkinnän kirjoittaminen. Neo siis tosiaan tuli omistukseeni jo vuoden 2012 joulukuussa, mutta jostain syystä on sitten jäänyt nämä päivismerkinnät kirjoittamatta. Orin kanssa on tarkoitus tähdätä yleis- ja kouluratsastusjaoksen laatuarvosteluihin, ja hyvällä mallilla tässä ollaan jo. Neon kanssa sijoitukset saatiin kasaan tämän vuoden helmikuuhun mennessä, jonka jälkeen on keskitytty keräämään viimeiset valmennukset ja saamaan myös hieman jälkeläisnäyttöä. Varsoja orille onkin siunaantunut jo kolme kappaletta, joista yksi on oma kasvattimme. Nyt odotellaan vaan että jälkeläiset saisivat kisoja kerättyä, sekä tietysti yritetään kirjoitella tätä päiväkirjaa hieman useammin. Mikään kiire meillä ei kuitenkaan (onneksi) ole, sillä eihän Neo ole vasta kuin 12-vuotias.
Kouluvalmennus, valmentaja: *lumienkuli*
Tänään olikin vuorossa tasapainoharjoituksia Emilien ja hänen ratsunsa Neon kanssa ja ratsukko oli jälleen erittäin hyvissä ajoin paikalla, joten valmennus päästiin aloittamaan hiukan etuajassa. Koska ainakin suurin osa jos ei kaikki tasapainoharjoituksista oli tarkoitus suorittaa käynnissä, emme tehneet tällä kertaa varsinaisia alkulämmittelyitä vaan aloitimme varsinaiset harjoitukset samantien. Neo oli alkuun hiukan vauhdikkaamman oloinen, mutta onneksi ori suvaitsi rauhoittua kohtuullisen pian liikkeelle lähdön jälkeen jotta tasapainoharjoituksia olisi turvallisempi tehdä. Ensimäisenä harjoituksena pyysin Emilietä levittämään molemat kätensä sivuille suoraksi ja pyörittämään niitä niin sanotusti helikopterin propellin lailla. Tämä harjoitus onnistui hyvin niin kauan, kunnes kehoitin ratsukkoa siirtymään hiukan reippaampaan käyntiin, muttei kumminkaan ihan raviin. Reippaamman käynnin aikana Emilien tasapaino meinasi pettää muutamaan otteeseen, mutta onneksi hän sai tasapainonsa kuntoon ilman tippumisia. Seuraavaksi harjoitukseksi annoin Emilielle taivuttaa vartaloaan vuoron perään vasemmalle ja oikealle niin paljon kun uskalsi reippaamman käynnin aikana. Muutama ensimäinen taivutus onnistui erittäin hyvin, mutta neljännen taivutuksen seurauksena Emilie pääsi tippumaan selästä. Onneksi Emilie kipusi rohkeasti takaisin selkään ja aloitti harjoituksen alusta, jonka jälkeen tasapainokin pysyi paremmin. Muutaman onnistuneen yrityksen jälkeen Emilie tahtoi kokeilla ensimäistä harjoitusta ravissa, eli molemat kädet sivuille suoraksi ja pyörittämään. Emilie oli ilmeisesti jo löytänyt oman niinsanotun tasapainopisteensä, sillä tämä harjoitus tuntui onnistuvan ravissa melkein paremmin kuin käynnissä ja selässä pysyminen ei ollut yhtään niin huteran näköistä. Tämäkin valmennus oli siis hyvä lopettaa onnistuneeseen suoritukseen ja kehoitin ratsukkoa aloittamaan loppuverryttelyt. Jälleen annoin palautteen loppuverryttelyiden yhteydessä ja oikein muuta en osaa tästä valmennuksesta sanoa kuin harjoitelkaa tasapainoa vielä kotioloissakin niin se paranee vähitellen ja lopulta pysyy hyvänä.
Kouluvalmennus, valmentaja: *lumienkuli*
Oli ihana aurinkoinen päivä ja olin lupautunut pitämään kouluvalmennuksen Emilielle ja hänen isokokoiselle ratsulleen Neolle tasolla helppo a. Ratsukko olikin kentällä erittäin hyvissä ajoin ja pyysinkin Emilietä aloittamaan alkulämmittelyt samantien, jotta varsinainen valmennus päästäisiin aloittamaan ennen kuin hellelukemat nousisivat liian korkeiksi. Jo alkulämmittelyiden aikana selvisi, että Emilie osaa käsitellä jättikokoista oriaan erittäin hyvin ja Neosta selvisi se, ettei tämä herra näytä orimaisia puoliaan ainakaan ratsastuksen aikana. Alkulämmittelyiden jälkeen annoin ensimäiseksi tehtäväksi yrittää lisättyä käyntiä, josta tulisi sitten siirtyä lisättyyn raviin. Lisätty käynti onnistui tältä ratsukolta äärimmäisen hyvin, mutta lisätyn ravin aikana Emilie tuntui huojuvan hiukan liikaa Neon selässä. Kehoitinkin Emilietä keskittymään omaan tasapainoonsa enemmän, jotta Neonkin olisi mukavampi työskennellä ja tämän muistutuksen jälkeen Emilien huojuminen väheni silmissä. Koska tänään oli kyseessä vasta ensimäinen lupaamistani kahdesta valmennuksesta ja hellelukemat alkoivat hipoa järjettömyyksiä, pyysin ratsukkoa yrittämään vielä laukanvaihtoa käynnin kautta ja sen jälkeen siirtymään loppuverryttelyihin. Laukanvaihto onnistui erittäin hyvin, vaikka ensin mietinkin miten se mahtaa sujua noinkin isolta hevoselta, mutta Neon taidonnäytteen jälkeen en epäile enää ollenkaan isojenkaan hevosten osaamista. Valmennus olikin hyvä lopettaa onnistuneeseen suoritukseen ja senpä vuoksi kehoitin ratsukkoa viimein siirtymään loppuverryttelyihin. Loppuverryttelyiden aikana annoin ratsukolle palautteen tästä valmennuksesta ja palautteen yhteydessä oli pakko myöntää etten mitään muuta parannettavaa keksinyt ratsukon toiminnasta kuin Emilien tasapainon parantamisen. Sovittiinkin siis, että ensi kerralla keskitymme ainoastaan tasapainoharjoituksiin.
Kouluvalmennus Villahaassa
Neo oli yllättävän rauhallinen tapaus. Se kykeni keskittymään täysillä jokaisessa teettämässäni tehtävässä ja sinä selässä vaikutit yhtä keskittymiskykyiseltä. Ympyröillä Neo taipui ja liikkui nätisti ja asettelut molempiin suuntiin sujuivat hyvin. Avoissa ja suluissa Neoa sai pari kertaa muistuttaa jalalla ja kädellä oikein kunnolla siihen suuntaan johon haluttiin sen taipua, mutta pienen muistuttelun jälkeen Neo hiffasi taivutusten idean ja taas jatkui tasapainoinen meininki. Olitte Neon kanssa kiistatta valmennuksen tasapainoisin ratsukko. Muista vielä tarkastella omaa istuntaasi: pidä jalka rentona, nyrkit pystyssä ja pyöräytä olkapäitä taaksepäin aina silloin tällöin.
Kouluvalmennus, valmentaja: jey
Odottelin jo aikaisin maneesilla ratsukon saapuvan. Oli mielenkiintoista saada valmennettavaksi shireori Neo ja hänen omistajansa Emilie. Kun ratsukko saapui, Emilie kertoi tehneensä alkulämmittelyt maastossa kaverin kanssa. Pääsimme siis heti keskittymään valmennukseen. Neo oli aluksi hieman jännittynyt ja kyttäili kaikkea ihmeissään. Neuvojeni avulla Emilie sai jättiläisen rentoutumaan. Neo myötäsi pehmeästi niskasta ja ratsastajan ei tarvinnut muuta tehdä kuin huomauttaa välillä takajalkojen olemassa olosta. Ratsukko liikkui jouhevasti eteenpäin ja ravin askellus oli pehmeää ja suurta. Hienoa! Ravissa keskityimme hevosen oikeinpäin ratsastamiseen ja siihen, että se liikkui oman moottorinsa voimin eteenpäin. Lisäsin ravityöskentelyyn kaarevia uria, jotta Neoa saataisiin asetetuksi ja keskittymään työhön. Laukkatyöskentelyssä ratsukko sai laukata suurella keskiympyrällä, hidastaen ja lisäten laukkaa. Emilie oli saanut orin hyvin avuille, joten laukka oli vaivatonta ja sulavaliikkeistä - mitä ei heti odota noin massiiviselta ja suurelta hevoselta. Hieno parivaljakko! Onnistuneisiin tempon muutoksiin oli hyvä lopettaa valmennus. Ratsukko sai paljon kehuja, ratsastaja rauhallisesta ja tasaisesta suorituksesta, hevonen taas hyvästä ja mielekkäästä liikkumisesta.
Kouluvalmennus, Susiraja
Sain taas yllättyä positiivisesti siitä, mihin isommasta kylmäverisestä onkaan. Emilien kiristäessä vyötä ja värkätessä jalustimia kuntoon ehdin jo miettiä, malttaakohan kovasti liikkeelle pyrkivästä orista olla vastalaukkoihin vai menisikö suoritus kiihdytysajoksi. Ei mennyt.
Heti, kun ratsukko aloitti kunnolla lämmittelyn ja alkuverkan ori muuttui; Neo keskittyi alusta asti kaikkiin tehtäviin, mitä sille annettiin, kaikki verryttelytehtävät, ratsastusradan tiet, pohkeenväistöt. Emilien ja Neon yhteistyö oli saumatonta, ja orin keskittyminen ja työmotivaatio huippuluokkaa.
Neon vastalaukat olivat alusta asti vailla moitteen sanaa; hallittuja, tasatahtisia, kuin suoraan oppikirjasta. Tälle kaksikolle ei voi antaa kotiin juuri ohjeita, lähinnä toivomus, että jatkatte samaa rataa!
Kouluvalmennus, valmentaja: Oona
Aloitimme valmennuksen ihan rennosti kysellessäni aluksi pari asiaa Neosta. Emilie vastasi kaikkiin kysymyksiini ja suunnittelin heille hyvät tehtävät. Aloittelimme pienillä pohkeenväistöillä. Kulmassa tuli mennä niin, että etujalat menivät uran sisäpuolella ja takajalat ulkopuolella, ja väistöaskeliksi määräsin kolmen ja kuuden väliltä. Ensimmäisellä kerralla Neo vain heitti päätään, eikä väistänyt lainkaan. Emilie joutui käyttäämään pohjetta aika kovin ottein, mutta ori ei kuitenkaan vieläkään kamalan hyvin väistänyt. Laitoin puomin kulman luokse, jotta väistö onnistuisi, ja Neo paransikin heti. Ori otti vain pari askelta, mutta se oli parempi kuin aikaisemmat. Jatkoimme samaa tehtävää, mutta tähän lisättiin kootussa ravissa kymmenen metrin voltti lyhyelle sivulle. Siitä jatkettiin normaalia ravia R:ään ja S:ään. Väistö tehtiin aina lyhyen sivun alussa. Neo teki väistöt nyt ihan hyvin, mutta toimi hieman laiskasti. Suosittelin Emilielle vuoropohjetta ja parin kerran jälkeen se toimi Neon muuttuessa mukavan reippaaksi. Volteilla oli vähän vaikeuksia, sillä ori taipui hieman huonosti. Käskin Emilien pohkeella naputella hieman napakammin ja pian Neo taipui todella hienosti.
Aloittelimme pian laukkatyöskentelyn. Pyysin Emilietä tekemään väistön R:ästä hieman uran sisälle ravissa ja sen jälkeen nostamaan päädyssä laukan. Laukassa tehtäisiin pääty-ympyrä. Neo tuli väistön todella hienosti vaikka hieman laittoi vastaan ja laukan ori nosti hyvin, joskin se oli hieman laiskaa. Pyysin Emilietä nousemaan kevyeen istuntaan ja tehdä niin kauan ympyröitä, ennen kuin Neo kulkisi reippaasti. Emilie joutui tekemään neljä ympyrää, ennen kuin vauhti oli sopiva. Emilie vaihtoi suunnan ja tuli saman kuvion toiseen suuntaan. Tällä kertaa Neo kuunteli hienosti. Laukankin ori nosti kivasti ja se pyöri hyvin. Pyysin Emilietä kokoamaan Neon, mutta kuitenkin liikkumaan hyvässä vauhdissa.
Sen jälkeen annoin ratsukolle luvan aloittaa loppuverryttelyn: rauhallista, mutta reipasta ravia pitkin uraa. Pitkille sivuille lisäksi loiva kiemuraura ja asetus sisäänpäin. Neo kulki loppuverryttelyissä todella rennosti. Sitten pyysin Emilietä ottamaan loppukäynnit. Suosittelin Neolle vuoropohkeen käyttöä heti alkuraveissa, tällöin orista voisi tulla hieman energisempi.
Kouluvalmennus, valmentaja: Annika_N
En olekaan ikinä valmentanut oikeaa shirenhevosta! Nyt kentällä sellainen kuitenkin oli, ja mietin, että mitä noin ison otuksen kanssa voi edes tehdä, sillä se näytti niin kömpelöltä.. Ori liikkui kuitenkin reippaasti kentällä, ja se näytti ihan normaalitasoiselta ratsulta. Päätettiin aloittaa valmennus ihan ravisiirtymisillä, ja volteilla. Neo liikkui reippaasti eteen, ja Emilie sai sen jopa koottua oikein nätisti siirtyessään raviin. Aina pysähdyksiin ori siirtyi hieman viiveellä, mutta pikkuhiljaa se pysähtyi miltei heti avut saatuaan. Neosta kuoriutui ihan nätisti liikkuva otus, kunhan tarpeeksi taivuteltiin sitä. Jouduin ratsastajaa tosin välillä muistuttelemaan kantapään asennosta, ja sen jälkeen motkotin siitä, kuinka istunta kallistui hieman liikaa eteen. Onneksi käsien asento sentään oli moitteeton. Nyt kun Neo oli jo hieman taipuisampi, uskallettiin aloittaa laukkatyöskentely. Katselin kun iso ori laukkasi varsin hallitusti uralla. Pyysin teitä tekemään pääty-ympyröitä. Ja ohjeistin että Neoa pitäisi asettaa reilusti sisäänpäin, jotta se saa riittävää tukea. Pääty-ympyrät sujuivat kuitenkin todella hienosti, ja ori taipui hienosti. Teitte näitä, ja lisäksi parit keskiympyrät ennen suunnan vaihtoa. Toistettiin samaa tähänkin suuntaan ja pikkuhiljaa ori alkoi jopa taipumaan niskasta ja liikkumaan paljon enemmän käyttäen takaosaansa. Upeaa työskentelyä noinkin kookkaalta hevoselta! Hienoa.
Kouluvalmennus, valmentaja: tohvelirakas.
Suuri Neoksi esitelty ori seisoi keskellä maneesia Emilie selässään. Hämmästelin pakonomaisesti komeaa oria, mutta sitten palasin todellisuuteen valmentajanpestissä. Ratsukon suoritettua alkuverryttelyt loppuun, aloitimme harjoittelemaan pohkeenväistöjä isolla kahdeksikolla: kaarteet piti väistättää mahdollisimman hyvin. Neo oli melkoisen energinen, ja väistöissä suurin ongelma oli ilmeisesti liika vauhti. Ohjeistin Emilietä pidättämään aktiivisesti myös istunnallaan, joka vaikutti oriin ihmeen paljon. Teimme väistöjä molempiin suuntiin, myös ravissa. Seuraavaksi ratsukko nosti vastalaukkaa, joka ei meinannut alussa onnistua lainkaan; suuri ori meinasi jatkaa automaattisesti myötälaukassa. Pikkuhiljaa vastalaukka alkoi sujua (jonka jälkeen myötälaukka ei tietenkään sujunut niin hyvin). Teimme valmennuksen aikana paljon taivutuksia ja väistöjä. Myös muutamia temponvaihteluita otimme matkaan. Emilie paransi selkeästi kykyään ratsastaa istunnan avulla. Neosta puolestaan kuoriutui keskittyvä ja rauhallinen, kauniisti kulkeva ori. Valmennus sujui siis teillä oikein hyvin!